Severnaja Zemlja
Wikipedia
Severnaja Zemlja (ven. Северная Земля, "pohjoinen maa") on Pohjoisella jäämerellä sijaitseva saaristo. Saariston sijainti on paikan 100° itäistä pituutta, 80° pohjoista leveyttä luonaispuolella Taimyrin niemimaan pohjoispuolella. Se on lähellä Taimyrin niemimaata, Karanmeren ja Laptevinmeren välissä. Saaristo kuuluu Krasnojarskin aluepiiriin.
Sen suurimmat saaret ovat Oktjabrksoi Revoljutsii (ven. Остров Октябрьской Революции), Bolševik (ven. Остров Большевик), Komsomolets (ven. остров Комсомолец) ja Pioner. Saarilla on jäätiköitä ja sen kasvillisuus on kasvitonta tai kitukasvuista polaariaavikkoa, tundran kylmintä aluetta. Lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan noin +5 °C ja kylmin -40 °C. Saaria kylmentää talvella Siperian korkeapaine.Vuoden sademäärä on alle 100 mm.
Severnaja Zemlja oli viimeinen maapallolla löydetty saaristo. Se huomattiin ensi kertaa vuonna 1913 ja alun perin nimettiin Nikolai II:n maaksi. Aluksi sen uskottiin olevan yksittäinen saari, mutta vuoden 1931 ilmalaiva Graf Zeppelinin arktinen lento paljasti saaria olevan ainakin kaksi. Myöhemmät Nikolai Urvantsevin ja Georgi Ušakovin tutkimukset (1931-1933) osoittivat alueen jakautuvan useampiin saariin.
