Sfinksi

Wikipedia

Graniittinen sfinksi Louvressa

Sfinksi (kreikaksi Σφιγξ kuristaja) on taiteessa ja mytologiassa kuvattu ihmispäinen leijona tai hirviö, joka oli yleensä naispuolinen. Ensimmäiset tunnetut sfinksiveistokset valmistettiin muinaisessa Egyptissä. Egyptiläinen sfinksi kuvasi yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvoja, sekä leijonan ruumista, jolla pyrittiin korostamaan patsaan esittämän henkilön voimaa ja mahtia. Myöhemmin kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi tarustoaan. He kuvasivat sfinksin yleensä naishahmoisena ja siivekkäänä. Heidän uskomuksensa mukaan sfinksi ryösti nuoria poikia ja oli läsnä verisissä taisteluissa. Sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana. Joissakin taruissa sfinksi kyseli kreikkalaisilta sankareilta arvoituksia: jos ei tiennyt vastausta, sfinksi muutti onnettoman uhrinsa kiveksi. Kun joku tiesi vastauksen,kaikki vapautui loitsusta. Klassisella kreikkalaisella kaudella sfinksi inhimillistyi. Sen kasvot kuvattiin tyyninä ja kauniina ja sille usein veistettiin myös rinnat.

[muokkaa] Gizan sfinksi

Gizan sfinksi ja Khefrenin pyramidi

Kuuluisin sfinksi (arabiaksi أبو الهول abu'l-haul kauhun isä) sijaitsee Gizan tasangolla kolmen pyramidin vieressä. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.

Sfinksin henkilöllisyydestä ei ole täyttä varmuutta, vaikka useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao Khafrea. Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä afrikkalaisina, ja Khafren piirteitä eurooppalaisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, Djedefraa, josta tiedetään hyvin vähän.

Joidenkin mielestä sfinksin ikää ei ole vielä selvitetty. Yhdysvaltalainen geologi Robert Schock pitää sfinksissä näkyviä eroosiojälkiä veden aiheuttamina. Teoria on kuitenkin tyrmätty, koska tällöin sfinksin pitäisi olla tuhansia vuosia oletettua vanhempi, eikä egyptin silloisten heimojen uskota voineen saada aikaan sen kaltaista rakennelmaa.

Ajan saatossa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöden hiekkaan, kunnes 18. dynastian faarao Thutmosis IV kaivoi sen esiin hiekasta. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi faarao. Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelen", jossa hän kuvailee unensa. Steelen hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.

Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Mamelukit ampuivat sfinksiltä nenän käyttäessään sitä maalitauluna 1380. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta ajan hammas on purrut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti isoja paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden tulva ovat vahingoittaneet sfinksiä.

[muokkaa] Muita egyptiläisiä sfinksejä

Vaikka Gizan sfinksi on suurin Egyptissä olevista sfinkseistä, ei se suinkaan ole ainoa. Muinaisessa Theban kaupungissa on kahta temppeliä (Karnak ja Luxor) yhdistävä sfinkseillä reunustettu käytävä. Käytävän molemmilla puolilla on koko kolmen kilometrin matkalla vierekkäin sfinksejä, joilla on Amon-jumalaa kuvaava pässin pää. Myös muinaisen Memfiksen kaupungin lähellä on alabasterista kaiverrettu sfinksi. Seuraavat sukupolvet eivät ehkä näe sfinksiä, koska tulvat saattavat hukuttaa sen.

[muokkaa] Kreikkalainen sfinksi

Naiskasvoinen sfinksi Wienissä

Kreikan ja muinaisen Egyptin tultua tiiviimpään kanssakäymiseen Uuden valtakunnan aikana (1550–1069 eaa.) kreikkalaiset omaksuivat sfinksin osaksi omaa jumalistoaan, kuitenkin muuttamalla sitä niin, että sillä oli naisen pää ja siivet sekä käärmeen häntä. Kreikkalainen sfinksi oli huonon onnen ja tuhon demoni. Tarun mukaan sfinksi kysyi ihmisiltä vastausta arvoitukseen ("Mikä olento liikkuu aamulla neljällä jalalla, päivällä kahdella, ja illalla kolmella jalalla?") ja kuristi kaikki jotka vastasivat väärin. Viimein kuitenkin Oidipus osasi vastata arvoitukseen oikein ("Ihminen."), jolloin sfinksi tappoi itsensä hyppäämällä rotkoon.