Sigfrid Aronus Forsius
Wikipedia
Sigfridus Aronus Forsius (s. noin 1560, Helsinki - k.1624, Tammisaari) oli suomalainen pappi, tähtitieteilijä, astrologi, almanakkojen julkaisija, luonnonfilosofi, runoilija ja tieteen yleismies, joka julkaisi Suomen ensimmäiset almanakat.
Forsiuksen arvellaan opiskelleen Saksassa ennen pappisvihkimystään. Hänestä on varmoja tietoja vasta 1590-luvulta jolloin hän toimi Tallinnan tuomiokirkon koulun opettajana ja saarnaajana. Opiskeltuaan 1596-1597 Uppsalan yliopistossa Forsius palasi Baltiaan ollen muun muassa Narvassa koulun rehtorina ja kotiopettajana Kaarle Henrikinpoika Hornin perheessä. Forsius osallistui sotilaspappina Kaarle-herttuan toiseen Suomen retkeen 1599-1600 ja edelleen Puolan vastaiseen sotaan Baltiassa.
Marraskuussa 1601 Forsius palasi Kaarle-herttuan seurueessa Suomeen ja Kaarle-herttua lähetti hänet yhdessä Hieronymus von Birckholtzin ja Daniel Hjortin kanssa Lappiin ja Jäämeren rannikolle suuntautuneelle tutkimusretkelle. Tällä retkellä oli tarkoitus hankkia tietoja Tanskan kanssa käytävää rajankäyntiä varten.
Retkikunta lähti joulukuussa 1601 Turusta ja kulki Mustasaaren, Limingan ja Kemin kautta Tornioon. Tornionjoen laaksoa pitkin retkikunta nousi Kautokeinoon ja sieltä jatkettiin Tenojoen laakson kautta Varanginvuonolle ja lopulta Vuoreijaan. Vuoreijasta palattiin meritse Ruijan rannikkoa pitkin Titis-vuonoon ja edelleen Kölin vuorijonon yli ja Luulajanjoen laaksoa pitkin Luulajaan josta loppumatka Piitimen ja Uumajan kautta Tukholmaan jonne retkikunta saapui toukokuun alussa 1602. Retken aikana tehtiin tähtitieteellisiä mittauksia ja kerättiin tietoa reitin varren maantieteestä ja perinteisten rajojen kulusta Pohjoiskalotin alueella.
Onnistuneen retken jälkeen Kaarle-herttua nimitti Forsiuksen Kemiön kirkkoherraksi. Forsius matkusti 1605 Pohjois-Saksaan jossa hän sai painettua suuren ennustuskirjansa 1606. Matkalta paluun jälkeen Forsius menetti kuitenkin kirkkoherran virkansa ja joutui vuodeksi vangiksi Örebron linnaan, sillä Kaarle-herttua epäili hänen olleen Saksan-matkansa aikansa yhteydessä Sigismundin kannattajiin.
Päästyään vankeudesta Forsius julkaisi ensimmäisen almanakkansa sekä pienen ennustuskirjan, kaksi virsikokoelmaa ja kuvauksen vuonna 1607 näkyneestä pyrstötähdestä. Näiden julkaisujen ansiosta Kaarle-herttua josta oli tullut kuningas Kaarle IX asetti Forsiuksen hoitamaan Upsalan yliopiston tähtitieteen professorin virkaa. Tässä virassa Forsius alkoi kirjoittaa pääteostaan Physica.
Yliopistossa syntyneiden kiistojen takia Forsius lähti sieltä vuonna 1610, Kaarle IX epäili häntä taas uudelleen Sigismundin kannattajaksi ja Forsius vangittiin jälleen Örebron linnaan josta hän vapautui kuninkaan kuoltua marraskuussa 1611.
Uusi kuningas Kustaa II Aadolf nimitti Forsiuksen 1612 kuninkaalliseksi tähtitieteilijäksi ja myönsi hänelle erioikeuden almanakkojen painattamiseen ja myyntiin. Forsiuksesta tuli myös Tukholman Gråmunkeholmenin (nykyinen Riddarholmen) seurakunnan pappi ja Tukholman konsistorin sihteeri. Särmikäsluonteinen Forsius joutui riitoihin muiden Tukholman pappien kanssa ja kun Daniel Hjort surmattiin Forsiuksen Tukholman asunnon pihalla epäiltiin Forsiusta tästä teosta, koska hän ja Hjort olivat olleet riidoissa ennen Hjortin kuolemaa.
Forsius luopui näistä syistä johtuen papinvirastaan 1615 ja keskittyi kirjallisiin töihinsä. Hän teki 1616 tiedustelumatkan Baltiaan ja Novgorodiin kansleri Axel von Oxenstiernan toimeksiannosta ja muutti 1618 Suomeen Tammisaaren kirkkoherraksi. 1619 Forsius joutui taas selkkauksiin tällä kertaa kirkon edustajien kanssa astrologian, kädestäennustamisen ja muiden salatieteiden harjoittamisensa takia. Hän oli lyhyen aikaa vankina, oli Uppsalan tuomiokapitulin kuultavana asiasta ja menetti tähtitieteilijän virkansa. Forsius sai kuitenkin pitää kirkkoherran virkansa, jossa virassa hän kuoli alkuvuodesta 1624.
Forsius julkaisi ruotsinkielisiä almanakkoja vuosien 1608-1623 välillä lähes joka vuodelle. Näihin almanakkoihin liittyi myös ennustuskirjoja. Forsius oli myös virsirunoilija, joka lisäsi viitisenkymmentä uutta virttä julkaisemiinsa virsikirjoihin. Hän julkaisi myös Suomen historian kronikan, josta on säilynyt katkelmia.
Forsiuksen pääteos Physica joka painettiin vasta 1952 oli yleiskuvaus luonnontieteen alalta. Minerographia kirjassaan Forsius käsitteli mineraaleja, maalajeja, metalleja ja jalokiviä. Kaikkiaan Forsius julkaisi noin 50 painotuotetta pääosin ruotsin kielellä mutta jotkut myös latinaksi.
Sigrid Aronus Forsiukselle pystytettin muistomerkki Tammisaareen vuonna 1924 kun oli kulunut 300 vuotta hänen kuolemastaan. Tammisaaressa on myös Sigfrid Aronuksen katu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tärkeimmät teokset
- Suomen piispan Eerik Eerikinpoika Sorolaisen toisen avioliiton kunniaksi kirjoitettu hääruno, 1602
- Almanakka ja pieni ennustuskirja vuosille 1608-1610, 1613-1615, 1617-1619, 1621-1623
- Een liten Psalmbok. 1608
- Någhra Nyia Psalmers/ Loffsångers och Andelighe wijsors Thoner (koraalikirja) 1608
- Vuoden 1610 suuri ennustuskirja
- Physica. käsikirjoitus 1611 (painettu 1952)
- Suomen kronikka, vuosien 1611-1616 välillä
- Andelige Psalmer och Wijsor. 1614
- Vuoden 1617 suuri ennustuskirja
- Vuoden 1618 suuri ennustuskirja
- Vuoden 1619 suuri ennustuskirja
- Vuoden 1620 suuri ennustuskirja
- Speculum vitae humanae, käännös 1620
- Vuoden 1621 suuri ennustuskirja
- Reyneke Fosz, runokertomus Kettu Repolaisesta 1621
- Vuoden 1622 suuri ennustuskirja
- Minerographia, painettu 1643
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Arno Forsius: Tietämisen riemu ja tuska. Sigfridus Aronus Forsiuksen elämä (n. 1560–1624) (1996).
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Arno Forsius: Sigfridus Aronus Forsius, Curriculum vitae
- Tähtitieteen vaiheita Helsingin yliopistossa
- Lehikoinen, Esa; Gustafsson, Esko; Aalto, Tapio; Aalho, Pekka; Laine, Jarmo; Klemola, Hannu; Normaja, Jyrki; Numminen, Tapani & Rainio, Kalle 2003: Varsinais-Suomen linnut. - Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku. ISBN 952-91-5584-0
