Liminka

Liminka (ruots. Limingo) on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Limingassa asuu 8 029 ihmistä (28.02.2007) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 640,65 km², josta 5,57 km² on sisävesiä (1.1.2005). Väestötiheys on 12,6 asukasta/km² (28.02.2007).

Sisällysluettelo

1 Kylät
2 Historia
3 Tunnettuja liminkalaisia
4 Liikenne
5 Luonto
6 Triviaa
7 Ystävyyskunnat
8 Viitteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kylät

Alatemmes, Heinijärvi, Hirvineva, Kedonperä, Ketunmaa, Kiiskilänkylä, Lapinkangas, Liminka, Rantakylä, Ritokorpi, Selkämaa, Tikkaperä, Tupos, Virkkula

Limingan kirkko

[muokkaa] Historia

Limingan kylä oli laajimmillaan 1500-luvun lopulla kun siihen liitettiin Oulujärven seudut. Liminkaan kuuluivat 20 vuoden ajan nykyisistä kaupungeista Oulu ja Kajaani ja kuntia Pyhäjärvestä Suomussalmeen. Alue pieneni, kun Paltamo ja Oulu erotettiin Limingasta 1600 -luvun alussa. Paria sataa vuotta myöhemmin irtautuivat Tyrnävä, Kempele, Lumijoki ja Temmes.

Vielä keskiajalla suuri osa nykyisestä Limingasta oli meren alla. Maan kohoamisen myötä lakeuden alue on paljastunut vanhasta merenpohjasta.

[muokkaa] Tunnettuja liminkalaisia

Hannu Krankka, nuijasodan päällikkö (k. n. 1630)
Vilho Lampi, taidemaalari (1898—1936)
Hjalmar Mellin, matemaatikko (1854–1933)
Juhana Kokko, kirjailija (1856—1926)
Abraham Ojanperä, oopperalaulaja (1856—1916)
Juho Sunila, pääministeri (1875-1936)
Eero Yrjö Pehkonen, senaattori, valtioneuvos, maaherra (1882-1949)
Leo Lastumäki, näyttelijä (s. 28. joulukuuta 1927 Liminka)
Anna-Leena Härkönen, kirjailija, näyttellijä (s. 10. huhtikuuta 1965 Liminka)

[muokkaa] Liikenne

Limingan keskustaajama sekä Hirvinevan, Tikkaperän ja Tupoksen kylät sijaitsevat Pohjanmaan radan varressa. Aiemmin rautatieliikenne on ollut osa liminkalaisten arkea, mutta nykyisin Limingan rautatieasemalla ei ole lipunmyyntiä eikä henkilö- tai tavaraliikennettä.

Liminka sijaitsee valtaväylien risteyskohdassa: Haaransillassa risteävät valtatie 4 sekä valtatie 8. Moottoritieksi muutettu Nelostie kiertää nykyisin Limingan kirkonkylän kauempaa, ja liikenne vanhana nelostienä tunnetulla seututiellä 847 on rauhoittunut merkittävästi.

[muokkaa] Luonto

WWF:n mukaan Liminganlahti on Euroopan arvokkain lintualue. Myös Limingan lakeus tunnetaan laajalti.

Limingan lakeus on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Liminganlahden rantavyöhykkeen jälkeen alkaa peltoalue, joka myöhemmin vaihtuu metsä- ja suoalueiksi. Limingan pohjoisosassa kallioperä on syvimmällä Suomessa. Limingan seudulla maa kohoaa noin 83 senttimetriä sadassa vuodessa. Rannikon mataluudesta ja jokien tuomasta aineksesta johtuen rannan siirtymä on noin 10–18 metriä vuodessa.

Liminganlahti on kansainväliset vaatimukset täyttävä kosteikkoalue. Se tunnetaan linnuistaan, niityistään ja kasveistaan. Maan kohoamisen johdosta kasvillisuus on jatkuvassa kehitystilassa.

Liminganlahden kasvilajisto on erikoinen. Alueella tavataan lukuisia eteläisiä, pohjoisia ja myös kotoperäisiä lajeja. Monia Pohjoisen jäämeren rannikon tai siihen laskevien jokien kasvilajeja kasvaa Suomessa vain Liminganlahdella.