Sveitsiläiskaarti
Wikipedia
Sveitsiläiskaarti on paavin ja Vatikaanivaltion virallinen armeija, joka myös vastaa paavin turvallisuudesta, ja pääsystä Vatikaanivaltioon. Sveitsiläiskaarti käyttää saksan kieltä.
Sveitsiläiskaarti perustettiin vuonna 1505 paavi Julius II:n kaudella. Siten heidät värvätään puolueettomasta Sveitsistä eikä Italiasta. Tuohon aikaan käytettiin yleisesti eri maista peräisin olevia palkka-armeijoita. Tuolloin köyhän kotimaansa takia sveitsiläiset toimivat usein eri puolilla Eurooppaa palkka-armeijoissa.
Esimerkiksi Ranskan kuninkaat pitivät sveitsiläiskaartilaisia arvossa ja heitä nähtiinkin aina vallankumoukseen asti niin Versaillesissa kuin Tuileries-palatsissakin; vallankumouksen historiasta kirjoittaneen 1900-luvun alkupuolen historioitsijan Octave Aubryn mukaan viimemainitun palatsin pihalla syntyi perinne, ettei sveitsiläiskaarti enää koskaan antaudu: säästääkseen urhoollisten miesten hengen kuningas Ludvig XVI käski heidän lopettaa toivottoman vastarinnan ja antautua, kun jakobiinit hyökkäsivät palatsiin 10. elokuuta 1792 valtavalla ylivoimalla ja kaarti oli jo päättänyt myydä henkensä niin kalliilla hinnalla kuin mahdollista.
Aubry kertoo, että kaartin komentaja, urhoollinen marsalkka d´Hervilly, vei käskyn perille henkensä uhalla; sveitsiläiskaarti totteli kuninkaallista käskyä, mutta kaartin äärimmäisen tehokkaasta vastarinnasta riehaantuneet jakobiinit - tarkkaan ottaen Pariisin kuriton katurahvas - murhasivat antautuneet sveitsiläiset lähes viimeiseen mieheen.
Tämän jälkeen tehtiin yksimielinen päätös: sveitsiläiskaarti ei antaudu kenenkään käskystä vaan taistelee viimeiseen hengenvetoon.
Tuileriesissa kaatuneiden ja murhattujen sveitsiläiskaartilaisten muistomerkki KUOLEVA LEIJONA on Luzernissa kallionkoloon sijoitettuna. Sen loi kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsen. Muistomerkin kaksoiskappale on Kööpenhaminassa taiteilijan nimikkomuseossa.
Nykyään sveitsiläiskaartin tehtävä ei ole sotilaallinen; Italian armeija vastaa Vatikaanivaltion puolustuksesta. Kyse on pikemminkin kunniatehtävästä ja turvallisuudesta vastaamisesta. Vasta aliupseerit voivat avioitua. Kahden vuoden palveluksen jälkeen kaartilainen voi päättää palveluksensa, minkä myötä hän menettää kansalaisoikeutensa.
[muokkaa] Vaatimukset
- Sveitsin kansalaisuus
- Pituus yli 174 cm
- Moitteeton tausta
- Katolilaisuus kirkkokuntana
- 19–30-vuotias
- Urheilullinen
- Läpäissyt keski- tai ammattikoulun
[muokkaa] Triviaa
- Yleinen väärinkäsitys on, että sveitsiläiskaartin komeat asut olisi suunnitellut italialainen taiteilija Michelangelo. Itse asiassa asut suunnitteli kaartin komentaja Jules Repond (1910-1921) vuonna 1914.
- Sveitsiläiskaarti on vanhin edelleen toimiva sotilasosasto.
