Taistelulaiva Marat
Wikipedia
| Marat 1921-43 (Petropavlovsk 1914-21,1943-52) | ||
|---|---|---|
 |
||
| Alustyyppi | Taistelulaiva | |
| Miehistö | 1 286 | |
| Telakka | Pietari | |
| Valmistui | 1909 | |
| Käyttöönotto | 1914 | |
| Käytöstä poistuminen | Romutettiin 1952 | |
| Mitat | ||
| Uppouma | 26 170 tonnia | |
| Pituus | 184,8 m | |
| Leveys | 26,9 m | |
| Syväys | 9,3 m | |
| Nopeus | 23,4 solmua | |
| Toimintasäde | - | |
| Voimanlähde | ||
| Koneisto | höyry | |
| Teho | 61 100 hevosvoimaa | |
| Aseistus | ||
| Aseistus | 12 x 305 mm 10 (alun perin 16) x 120 mm 6 x 76,2 mm 14 x 37 mm 10 x 12,7 mm 89 x 7,62 mm konekivääriä 4 x 450 mm torpedoputkea |
|
| Miinat | - | |
Marat oli alkujaan venäläinen ja myöhemmin neuvostoliittolainen Dreadnought-tyyppinen linjalaiva, yksi keisarillisen Venäjän ensimmäisestä neljästä. Alus perustui italialaiselle Dante Alighierille, mutta sen panssarointi oli kevyempi ja se oli nopeampi. Työläisten ja talonpoikien Itämeren laivasto nimitti aluksen Maratiksi 1921 ranskalaisen vallankumousjohtajan Jean-Paul Maratin mukaan. Alus nimettiin 1943 uudelleen alkuperäiselle nimelleen Petropavlovskiksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
Sen alkuperäinen nimi oli Petropavlovsk, joka oli annettu Krimin sodassa käydyn Petropavlovskin piirityksen mukaan. Alus rakennettiin Pietarissa, laskettiin vesille 1909 ja valmistui lopullisesti 1914. Aluksen satamapaikkana oli Helsinki, mutta 1918 se siirrettiin Kronstadtiin. Aluksen miehistö osallistui myös Kronstadtin kapinaan.
[muokkaa] Venäjän sisällissota
Augustus Agarin johtamat britit upottivat aluksen moottoritorpedoveneillä hyökkäämällä elokuussa 1919 Suomen hallussa olevalta Karjalan kannakselta Koivistolta Venäjän sisällissodan aikana, mutta alus nostettiin ja korjattiin.
Brittien hyökkäys Kronstadtia vastaan oli niin vaikuttava, että Suomikin ryhtyi hankkimaan moottoritorpedoveneitä venäläisiltä Suomen sisällissodassa saamiensa lisäksi.
Neuvostoliittolaiset suuret taistelulaivat Kronstadtissa vaikuttivat osaltaan Suomessa myös laivastolain säätämiseen 1927 sekä panssarilaivojen Ilmarinen ja Väinämöinen hankkimiseen 1930-luvulla rannikkotykistöön perustuvan rannikkopuolustuksen tueksi.
[muokkaa] Toinen maailmansota
Toisessa maailmansodassa Marat palveli Itämerellä, ja talvisodassa se tulitti suomalaisia rannikkopattereita 19.12.1939, mutta Mannerheim-linjaan kuuluvaSaarenpään rannikkotykistö Koivistolla ampui takaisin vaurioittaen sitä.
Alus pommitettiin hylyksi saksalaisten stukien hyökkäyksessä 23.9.1941, mutta jatkoi toimintaa kelluvana patterina. Alukseen osui Hans-Ulrich Rudel. Marat korjattiin 1950, ja sitä käytettiin koulutusalus Volkhovina vuoteen 1952 asti, jolloin se romutettiin.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Veteraanien perintö: [1]
