Tammisalon kanava
Wikipedia
Tammisalon kanava Helsingissä yhdistää Strömsinlahden Porolahteen. Kanavaa kutsutaan joskus myös Porolahden kanavaksi.
Kanavan reunustaa pitkin kulkee suosittu ulkoilureitti Marjaniemestä Herttoniemenrantaan. Kanava on öisin valaistu. Tammisalon kanava on myös Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosien raja.
[muokkaa] Historia
Paikalla on ollut aikaisemmin luonnon salmi joka maankohoamisen ja kaislikoistumisen takia mataloitui ja umpeni. Salmi tunnetiin vanhoissa kartoissa ja asiakirjoissa nimillä "Hertonäs ström" (Hertoniemen virta), "Hertonäs sund" (Herttoniemen salmi) ja "Ströms sund" (Virran salmi). Nimistä on päätelty että salmessa olisi ollut virta.
Vuonna 4.6.1713 isonvihan aikana Pietari Suuren käskystä venäjän laivasto hyökkäsivät soutaen kymmenellä laivaveneellä salmen kautta Pohjoisrantaan ja polttivat siellä olleet viisi suurta rahtilaivaa, joissa venäläiset arvelivat olevan Ruotsin maavoimien muonavarastot. Ruotsin venäläisiin nähden ylivoimainen laivasto oli sijoittanut kahdeksan kaksikantista linjalaivaa ja yhden fregatin ja yhden snjavan eli yhteensä kymmenen suurta sotalaivaansa vartioon muihin Helsinkiin johtavien sisääntuloväylien suille. Laivasto joka uskoi salmen olevan purjehduskelvoton mataluutensa takia oli jättänyt sen vartioimatta. Operaatiossa venäläiset menettivät yhden krenatöörin ja saivat vangiksi 22 hollantilaista merimiestä rahtilaivoilta. Hyökkäyksen jälkiselvityksessä ruotsalaiset raportoivat venäläisten vetäneen veneet maakanaksen yli ilmesesti salatakseen hutilointinsa. Hyökkäyksen aikana merivesi on voinut olla tavallista korkeammalla.
1739-1747 Helsingin linnoittamissuunnitelmissa todetaan että venäläiset ovat mataloittaneet kivillä isonvihan miehityksen aikana useita Helsinkiin johtavia laivaväyliä, niiden joukossa myös Herttoniemenvirran. Vuonna 1745 ruotsalaiset upseerit Kyhlenbeck ja Nordenberg laativat selvityksen Herttoniemenvirran merkityksestä Helsingin puolustukselle. Selvityksessä todettiin virran olevan matalanveden aikana, niin matala ettei pieninkään vene pääse läpi, mutta korkean veden aikana isommilakin veneillä kuljettavissa. Salmen madaltamista puolustussyistä ei suositeltu, koska laivat voidaan saada helpommin yli maitse kuin vetämällä salmessa olevien kivikkojen läpi. Upseerit ehdottivat joko linnoituksen rakentamista nykyisen Tammisaloon tai valvoa salmea vartiolla ja salmen sisäpuolelle asetetuilla proomuilla. Upseerit itse kannattivat vartiota. Tietoa ei ole että salmea olisi koskaan linnoitettu.
Kanava kaivettiin ensimmäisen kerran 1762 Herttoniemen kartanonherra Bengt von Spången toimesta. Spångenin ajatuksena oli lyhentää Porvoolaisten kalastajien matkaa Helsingin Kauppatorille ja samalla kerätä kalastajilta maksua kanavan käytöstä.
1700-luvun loppuun mennessä kanava ja Porolahti olivat kuitenkin maankohoamisen ja virtausten takia jälleen madaltuneet purjehduskelvottomiksi ja kanavan uskottiin heikentävän Porolahden kalatilannetta, jolloin kartanon uusi omistaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt täytätti kanavan vuonna 1794. Vuonna 2001 kanava kaivettiin uudelleen auki ja järjestettiin kanavan avajaiset.
[muokkaa] Lisätietoa
- Jan Strang: Tammisalo paratiisi meren äärellä, Tammisalon kaupunginosan ja sitä ympäröivien vesien ja rantojen historiaa (Tammisalolaisten yhdistys ry. Helsinki 2001: ISBN 952-91-2928-9)
