New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Roihuvuori – Wikipedia

Roihuvuori

Wikipedia

Roihuvuori
Kasberget
Helsingin kartta jossa Roihuvuori korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Kaupunginosa nro 43.2
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Pinta-ala 1,47 km²
Väestö
 - Väkiluku 7 488 (1.1.2006)
 - Väestötiheys 5 094/km²
Postinumerot 00820 ja 00810
Osa-alueet on itse Herttoniemen osa-alue
Lähialueet Herttoniemenranta
Länsi-Herttoniemi
Tammisalo
Marjaniemi
Itäkeskus
Roihupelto

Roihuvuori (ruots. Kasberget, puhekielessä Roihis ja Roihika) on Helsingin 43. kaupunginosaan eli Herttoniemeen kuuluva osa-alue Strömsinlahden ja Porolahden rannalla, Herttoniemenrannan, Marjaniemen ja Tammisalon naapurissa. Matka linnuntietä Helsingin keskustaan Rautatientorille on noin 7 km ja tietä pitkin noin 10 km.

Roihuvuoren alueella on 7 488 asukasta (2006), mikä tarkoittaa, että noin joka 75. helsinkiläinen asuu alueella. Työpaikkoja alueella on 1 070 (2005). Alueen pinta-ala on 1,47 km² eli noin 1,25 % Helsingin maapinta-alasta. Alueen raja kulkee etelässä Johan Sederholmin tietä, Porolahtea ja Tammisalon kanavaa pitkin. Idässä Marjaniemen suunnalla perinteisesti rajana on ollut Mustapuro, mutta nykyisin Marjaniemen siirtolapuutarhan ojan länsipuolinen osa kuitenkin katsotaan kuuluvaksi Vartiokylän kaupunginosaan ja ojan itäpuoleinen metsikkö ja niitty Strömsinlahden rannalla taasen Roihuvuoreen. Pohjoisessa rajana on Itäväylä ja lännessä Sahaajankatu. Sahaajankadun itäpuoliset rakennukset kuuluvat kuitenkin Herttoniemen teollisuusalueen osa-alueeseen.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Tervaleppälehtoa Strömsinlahden rannalla.
Tervaleppälehtoa Strömsinlahden rannalla.

[muokkaa] Geologia ja esihistoria

Roihuvuoren läpi Herttoniemen rannasta Marjaniemeen kulkee kiillegneissiesiintymä, josta alueella on louhittu liuskekiviä katu- ja rakennuskiviksi. Japanilaistyylisen puutarhan jyrkät seinämät juontuvat paikalla olleesta liuskekivilouhoksesta. Jääkauden jäljiltä alueella on useita hiidenkirnuja ja niiden alkuja sekä liikkuvan jään aiheuttamia uurteita muun muassa japanilaistyylisen puutarhan läheisyydessä. Jääkausi päättyi alueella noin 11 000 vuotta sitten jään vetäytyessä pohjoiseen. Jään väistyessä alue jäi vielä pitkäksi aikaa meren alle. Roihuvuoren laki paljastui meren alta viimeistään litorinakauden loppuvaiheissa, noin 1800–1500 eaa. Litorinameren aikaista muinaismerenrantaa on nähtävissä Roihuvuoren vanhainkodin ja Marjaniemen siirtolapuutarhan välisellä rinteellä. Tuohon aikaan Roihuvuori oli saari. Roihuvuoren läheltä Herttoniemestä on löydetty useita pronssikautisia (1 500 eaa. – 500 eaa.) hautaröykkiöitä, joten oletettavasti lähialueilla on jo tuolloin ollut jonkinlaista asutusta. Pääkaupunkiseudulta ei tunneta varmoja jälkiä ympävuotisesta asutuksesta esiroomalaisen rautakauden ja keskiajan väliltä. Alueella on kuitenkin liikkunut hämäläisiä eränkävijöitä ja mahdollisesti asunutkin väkeä. Viimeistään 1100- ja 1200-luvuilta lähtien pääkaupunkiseutua asutti ruotsinkielinen maanviljelijäväestö.[1]

[muokkaa] Ruotsin ja Venäjän valta-aika

Roihuvuoren aluetta ja lähiympäristöä 1855. Nykyinen Jättiläisenpolku eli tie Strömsin kartanolle on jo olemassa. Vuonna 1914 osa tiestä päällystettiin tykkitieksi osana linnoitustöitä. Kartta on osa Kalmbergin kartastossa ilmestyneestä kartasta.
Roihuvuoren aluetta ja lähiympäristöä 1855. Nykyinen Jättiläisenpolku eli tie Strömsin kartanolle on jo olemassa. Vuonna 1914 osa tiestä päällystettiin tykkitieksi osana linnoitustöitä. Kartta on osa Kalmbergin kartastossa ilmestyneestä kartasta.

Ruotsin valta-aikana alue kuului Helsingin pitäjään, joka muodostui 1370–90 -luvuilla. Alueen kirkkona toimi 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kivikirkko pitäjän kirkonkylässä. Nykyinen Roihuvuori sijaitsi Herttoniemen kylässä, joka on Helsingin vanhimpia. Pysyvä uuden asutuksen alueelle katsotaan viikinkiajan jälkeen tulleen viimeistään 1100–1200 luvuilla.[1] Roihuvuoren alueet kuuluivat Herttoniemen kartanon maihin. Kartano muodostettiin kolmesta rälssitilasta, joiden tiedetään olleen Jägerhorn-suvun hallussa ennen Petter Wetterin vuonna 1706 suorittamaa yhdistämistä. Isovihan aikana 1713-1721 alue kärsi pahoin muiden venäläismiehityksen alle joutuneiden alueiden tavoin. Hattujen sodan jälkeen 1745 alueella tutkittiin Strömsin salmen (Tammisalon kanava) linnoittamista osana Helsingin linnoitussuunnitelmaa.

Viaporin linnoitustöiden alettua vuonna 1748 Helsingin lähistön kartanot, myös Herttoniemen kartano, elivät kukoistuskauttaan. Kartanon alueella toimi vuosina 17621845 Suomen ensimmäinen posliinitehdas. Posliinitehdas oli samalla Suomen ensimmäinen osakeyhtiö.[2] Kartanon ja siten myös alueen tunnetuimpia omistajia ovat olleet Viaporin perustaja, vara-amiraali Augustin Ehrensvärd ja kauppias Johan Sederholm. Ruotsinsalmen toisen meritaistelun sankari ja Viaporin viimeinen ruotsinvallan aikainen komendantti Carl Olof Cronstedt omisti alueen kahteenkin otteeseen. Roihuvuoren alueella oli 1700-luvulla ainakin kolme Herttoniemen kartanon torppaa: Kreijars, Starräng (Saraniitty) ja Kiilatorppa.[3] Vuonna 1793 Sederholmin vävy Johan Olander erotti Herttoniemen kartanosta Kreijarsin torpan, josta muodostettiin alueella Strömsin kartano. Kartanoiden vaikutus alueen kasvillisuuteen näkyy edelleen jalopuiden suurena määränä. Myös Tammisalon kanavan vaiheet liittyvät alueen kartanohistoriaan.

[muokkaa] 1900-luvun alku

Strömsin kartanon päärakennus, jossa toimii nykyisin Helsingin kuvataidekoulu.
Strömsin kartanon päärakennus, jossa toimii nykyisin Helsingin kuvataidekoulu.

Ensimmäisen maailmansodan aikana alueelle rakennettiin linnoituslaitteita osaksi Helsingin maalinnoitusta (Krepost Sveaborg). Rakennelmat tehtiin ensimmäisessä linnoitusvaiheessa vuonna 1914 maalinnoituksen sisimmälle puolustuslinjalle. Rakennelmat tehtiin pääsääntöisesti hiekkavalleiksi, ja näihin tehtiin paikoitellen kuoppia konekivääreitä varten. Linnoituslaitteet sisimmällä linnoitusvyöhykkeellä eivät ole säilyneet yhtä hyvin kuin ulompien vyöhykkeiden betonivarustukset. Linnoitusrakenteista Roihuvuoren alueella on kuitenkin jäljellä ainakin Jättiläisenpolkuna tunnettu, mukulakivin päällystetty tykkitie sekä heikosti näkyvät ampumahautojen jäänteet Itä-Helsingin musiikkiopiston ja Strömsin kartanon läheisyydessä sekä Prinsessantien talojen takana.

Jatkosodan loppupuolella alueella toimi koodinimellä "Kasa" nimetty 107. raskas ilmatorjuntapatteri. Patteria johti reservin kapteeni Viljo Parvio ja siihen kuului neljä Tšekkoslovakkiassa valmistettua 75 millimetrin Skoda-ilmatorjuntatykkiä. Se toimi nykyisen Roihuvuoren kirkon paikalla. Kasa-patteri ampui sulkutulta koillisen ja idän suuntaan Helsingin suurpommitusten aikana 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta 1944.

[muokkaa] Osana Helsinkiä

Rintamamieskerrostalo Roihuvuorentie 9:ssä. Ehtona asunnon ostamiseen taloyhtiöstä taloa rakennettaessa oli että henkilö oli ollut rintamalla tai oli rintamamiehen leski. Esko Toiviaisen suunnittelema talo on valmistunut vuonna 1955.
Rintamamieskerrostalo Roihuvuorentie 9:ssä. Ehtona asunnon ostamiseen taloyhtiöstä taloa rakennettaessa oli että henkilö oli ollut rintamalla tai oli rintamamiehen leski. Esko Toiviaisen suunnittelema talo on valmistunut vuonna 1955.

Sodan jälkeen Roihuvuoren alue liitettiin Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Ensimmäinen asemakaava Herttoniemen alueelle valmistui vuonna 1946 ja se oli hyvin omakotivaltainen. Kaavoitusihanteet kuitenkin muuttuivat nopeasti, ja 18.11.1952 vahvistettiin uusi Irma Mikkolan suunnittelema asemakaava, joka käsitti lähinnä nykyisen Roihuvuoren eteläosan.

Vuonna 1952 Strömsin kartanon maat päätyivät Kulutusosuuskuntien keskusliitolle eli KK-osuusliikkeelle. Vuorenpeikontien ja Lumikintien alueilla kokeilttiin yhden arkkitehdin laatimaa aluerakentamissuunnitelmaa. Tällöin arkkitehti vastasi sekä asemakaavasta että rakennusten suunnittelusta. Alueen suunnitteli KK:n arkkitehti Esko Korhonen ja sen toteutti KK:lainen rakennusliike Haka.[4] Vaikka Roihuvuoressa toteutettiin 50- ja 60-luvuilla kaikkiaan kolme aluerakentamissuunnitelmaa on alueella myös kortteleita jotka on toteutettu tontti kerrallaan yksittäisten rakentajien toimesta. Aluetta onkin ollut ennen 80-lukua suunnittelemassa noin 30 arkkitehtiä tai arkkitehtitoimistoa. Näistä ehkä nimekkämmät ovat olleet Hilding Ekelund ja Aarno Ruusuvuori.

Taisto Martiskaisen Kiikkujat-patsas Porolahden peruskoulun edessä. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen piti Kiikkujat-patsasta Helsingin parhaana veistoksena. Taustalla Roihuvuoren vesitorni.
Taisto Martiskaisen Kiikkujat-patsas Porolahden peruskoulun edessä. Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen piti Kiikkujat-patsasta Helsingin parhaana veistoksena.[5] Taustalla Roihuvuoren vesitorni.

Vuonna 1956 valmistui kirjasto ja 1958 Esko Korhosen suunnittelema Roihuvuoren ostoskeskus (Roihuvuoren puhos). Roihuvuoren ostoskeskus oli Suomen ensimmäinen suunnitelmiltaan[6], mutta sen valmistuminen kuitenkin viivästyi, jolloin siitä tuli vasta Suomen seitsemäs ostoskeskus. Roihuvuoren ostoskeskus eroaakin ulkoiselta olemukseltaan muista aikakauden ostoskeskuksista. Arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelema Roihuvuoren kirkko on vuodelta 1970. Setsemänkymentäluvun alussa kaupunki virallisti Strömsinlahden rannalle syntyneen luvattoman venesataman. Nykyisin venesataman jakavat kahden purjehduseuran venepaikat yhdessä kaupungin venepaikkojen kanssa. Alueen maamerkkinä toimiva Roihuvuoren vesitorni valmistui vuosina 1976-1977. Vesitorni on edelleen alkuperäisessä käytössä ja se on öisin valaistu.

Tammisalon kanava Strömsinlahden rannalla.
Tammisalon kanava Strömsinlahden rannalla.

Kulutusosuuskuntien keskusliitto rakennutti Strömsin kartanon talousrakennuksen paikalle instituutin osuusliikkeen käyttöön. Kartanon päärakennus toimi rehtorin virka-asuntona. Instituutin viereen siirrettiin Tampereelta Suomen ensimmäinen osuuskaupparakennus, joka oli valmistunut 1853. Talo kunnostettiin osuuskauppamuseoksi. Alueella toimi myös Elannon kauppapuutarha. E-liikkeen ajauduttua 90-luvun laman myötä vaikeuksiin instituutin päärakennus päätyi Itä-Helsingin musiikkiopiston käyttöön. Kartanon päärakennukseen tuli Helsingin kuvataidekoulu ja Osuuskauppamuseo myytiin yksityiseksi omakotitaloksi. Rakennuksen kyljessä on edelleen muistokyltti sekä Tampereella olleet katukyltit.

Alueen keskeiset osat rakennettiin vuosina 1955-1965, jolta ajalta on peräisin alueen yleisilme. 50-luvun tyylipiirteet – kuten maastoa seuraileva rakentaminen – ovat Roihuvuoressa selvästi nähtävissä. Täydennysrakentaminen 1980-1990-lukujen vaihteessa keskittyi Tulisuontien alueelle ja Porolahden rantaan, Herttoniemen kartanopuiston viereen.

1990-luvun laman aikana alueelle rakennettiin vanhan liuskekivilouhoksen paikalle työllisyystöinä japanilaistyylinen puutarha. Kirsikkapuiden kukkiessa puistossa voi nähdä japanilaisia viettämässä hanamia. Puiston luokitus kaupungin hoitoluokituksessa on korkein mahdollinen. Sama luokitus on esimerkiksi Esplanadin puistolla.

Vuosituhannen vaihteessa Tammisalon ja Roihuvuoren erottanut Strömsinsalmi kaivettiin uudelleen auki kanavaksi. Paikalla oli ollut ennen 1700-luvun alkua luonnonväylä ja vuosina 1762-1794 kanava.

[muokkaa] Nykypäivä

Roihuvuoren asukkaiden etujärjestönä toimii vuonna 1960 perustettu Roihuvuori-Seura ry. Liikunta- ja urheilutoimintaa alueella järjestää vuonna 1957 perustettu urheiluseura Roihuvuoren Roihu. Seuran naisjoukkue pelaa pesäpalloa Suomensarjassa. Roihun kotikenttänä on Roihuvuoren urheilukenttä. Pelejä seuraamaan on vapaa pääsy.

Oppilaitoksista mainittakoon Csaba ja Géza Szilvayn johtama Helsingin juniorijousten tunnetuksi tekemä Itä-Helsingin musiikkiopisto, joka toimii entisen E-instituutin tiloissa. Musiikkiopiston yhteydessä toimii myös musiikkiperuskoulu. Roihuvuoren ala-aste taas toimii professori Aarno Ruusuvuoren vuonna 1962 suunnittelemassa rakennuksessa. Rakennus on nykyisin suojeltu. Opetus on vuosiluokkiin sitomatonta. Peruskoululaisten määrän vähentyessä Helsingissä Roihuvuoren ala-aste on esitetty lakkautettavaksi vuosina 2009–2010. Lakkautusuhan alle on joutunut myös useita muita kouluja Helsingistä.[7] Alueen toinen peruskoulu on Porolahden yhtenäinen peruskoulu, jonka alakoulun ja yläkoulun rakennukset sijaitsevat Roihuvuorentien alkupäässä sen molemmin puolin. Alueella olevassa Strömsin kartanossa toimii Lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Ammattikouluja alueella edustaa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen Roihuvuoren yksikkö.

1. Kirkko, 2. vesitorni, 3. ostoskeskus, 4. kirjasto ja Kiikkujat-patsas, 5. Strömsin kartano, 6. Itä-Helsingin musiikkiopisto, 7. Roihuvuoren ala-aste, 8. Porolahden peruskoulu, 9. ammattikoulu, 10. Japanilaistyylinen puutarha, 11. urheilukenttä, 12. Strömsinlahden venesatama,  13. Tammisalon kanava. Alueen ulkopuolella : 14. Herttoniemen kartano, 15. Marjaniemen siirtolapuutarha, 16. Marjaniemen uimaranta.
1. Kirkko, 2. vesitorni, 3. ostoskeskus, 4. kirjasto ja Kiikkujat-patsas, 5. Strömsin kartano, 6. Itä-Helsingin musiikkiopisto, 7. Roihuvuoren ala-aste, 8. Porolahden peruskoulu, 9. ammattikoulu, 10. Japanilaistyylinen puutarha, 11. urheilukenttä, 12. Strömsinlahden venesatama, 13. Tammisalon kanava. Alueen ulkopuolella : 14. Herttoniemen kartano, 15. Marjaniemen siirtolapuutarha, 16. Marjaniemen uimaranta.

Itäkeskuksen, Lanternan ja Herttoniemen kauppakeskuksen läheisyydestä huolimatta alueella on muun muassa kolme ruokakauppaa, kirjakauppa, pyöräliike, kukkakauppa, tietokoneliike ja kolme kioskia. Postin asiamiespiste toimii alueen ostoskeskuksessa.

Roihuvuoren 50-luvulla rakennetuissa taloissa on vain vähän hissejä, minkä takia alueella on tapahtumassa parhaillaan sukupolvenvaihdos. Hintataso alueella on ollut varsin kohtuullinen, mikä on houkutellut alueelle varsinkin nuoria ensiasunnonostajia. Vuonna 2005 alue oli kymmenenneksi edullisin Helsingin 71:stä postinumeron mukaan luokitellusta alueesta.[8] Asuntojen keskikoko alueella on noin 54 m2 (2003) kun se koko Helsingissä on keskimäärin 62 m2 (2003).[9] Varsinkin suurehkojen perheasuntojen kysyntä alueella on ollut suurta. Suurempien asuntojen saamiseksi jotkut ovat yhdistäneet pienempiä asuntoja suuremmiksi. Alue on parhaillaan läpikäymässä putkiremontti-buumia, joka alkoi alueella muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia alueen 50-luvuilla rakennetuista taloista on LVI-saneerattu.

1950-luvulla rakennetun ostoskeskuksen kunnostamista suunnitellaan. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi ostoskeskusaluetta koskevan asemakaavan muutoksen[10] 14.3.2007. Roihuvuoren lämmön kiinteistön paikalle, kirkkoa vastapäätä kaavoitetaan uusia asuin- ja liikerakennuksia samoin kuin Roihuvuorentien päähän, lähelle Roihupeltoa. Roihuvuoren ja Roihupellon rajalle on suunnitteilla metroasema.[11]

Marjaniemen uimarantaa ollaan laajentamassa Punapaasi-nimisen kallioniemen toiselle puolelle, osittain Roihuvuoren alueelle. Samoin ensimmäisen maailmansodan aikaisten tykkiteiden kunnostamista on suunniteltu. Vesitornin kentän alueelle ollaan suunnittelemassa 150 kirsikkapuun puistoa. Puut ovat lahjoittaneet Suomessa asuvat japanilaiset. Kirsikkapuisto täydentää osaltaan japanilaistyylistä puutarhaa, vaikkei sijaitsekaan aivan puutarhan yhteydessä.

[muokkaa] Roihuvuoren nimistöstä

[muokkaa] Roihuvuori-nimestä

Aikaisemmin Roihuvuori tunnettiin Itä-Herttoniemenä, mutta 1. tammikuuta 1958 alueen nimi muutettiin asukkaiden toivomuksesta. Alkujaan asukkaat olivat esittäneet alueen uudeksi nimeksi Satumaata, olihan alueella runsaasti satuaiheisia teidennimiä, mutta nimistölautakunta ei kelpuuttanut sitä, vaan otti alueelle nimen Roihuvuorentiestä (Kasbergsvägen).[12]

Yleisesti luullaan Roihuvuori nimen tulevan siitä, että mäellä olisi poltettu vartiotulia viikinkiaikana. Mitään historiallista todistetta ei kuitenkaan ole että näin olisi viikinkiaikana tai sen jälkeen tapahtunut, vaan päätelmät perustuvat enemmänkin Roihuvuori-nimeen. Roihuvuori-nimi esiintyykin (ruotsinkielisessä muodossaan Kasberget) ensimmäisen kerran vasta jatkosodan aikana Kasa-ilmatorjuntapatterin yhteydessä, joka oli saanut koodinimensä viereisestä, Vartiokylän kaupunginosaan kuuluvasta Roihupellosta (Kasåker).

Osaa nykyisestä Roihuvuoresta on 1800-luvulla kutsuttu Hammarenin mäeksi tai Hammarenin metsäksi Kiilatorppa-nimisen torpan isännän mukaan. Kiilatorppa sijaitsi nykyisen Tuhkimontien puiston paikkeilla.[3]

[muokkaa] Alueen kadunnimet

Roihuvuorentie talvella
Roihuvuorentie talvella

Roihuvuoren kadunnimistö voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

  • 1. Historiallisiin henkilöihin liittyvät nimet, joita ovat Herttoniemen kartanon omistajien mukaan nimetyt Abraham Wetterin tie ja Johan Sederholmin tie sekä Johan Sederholmin tyttären ja Strömsin kartanon ensimmäisen emännän Hedvig Olanderin mukaan nimetty Hedvigin rantapolku.
  • 2. Satuaiheiset kadunnimet – Roihuvuoren 50-luvulla ja 60-luvun alussa rakennettujen alueiden kadunnimistö on satuaiheista. Tuhkimontie, Punahilkantie, Keijukaistenpolku, Peukaloisentie, Untuvaisentie, Lumikintie, Vuorenpeikontie, Prinssintie, Prinsessantie, Satumaanpolku ja Jättiläisenpolku. Kimmokkeen nimistölle on kenties antanut hieman aikaisemmin käyttöön otettu Roihuvuorentie. 90-luvun alussa rakennetulla alueella on lisäksi Untuvaisenpolku ja -kuja.
  • 3. Maantieteelliseen nimistöön kuuluvat Tulisuonpolku ja -tie, Strömsinlahdenpolku ja -kuja sekä Porolahdenkuja.

Strömsin alueella on vielä Kreijarinkuja, joka on kummalliselta vaikuttava poikkeus alueen nimistössä, kreijari kun oli yksi 1700-luvun yleisimmistä laivatyypeistä Itämerellä – varsinkin kun muuta merenkulkuun liittyvää nimistöä ei alueella ole. Nimi tulee Kreijars nimisestä torpasta, jonka Johan ja Hedvig Olander pitivät itsellään myydessään vuonna 1793 Herttoniemen kartanon. Vaikka Strömsin kartano on Roihuvuoressa, Strömsintie sijaitsee kuitenkin naapurikaupunginosan puolella Marjaniemessä.

[muokkaa] Ala ja Ylä-Roihuvuori

Vanhemmat asukkaat puhuvat alueella Ala ja Ylä-Roihuvuoresta. Jako ei ole virallinen. Alueiden raja on kulkenut Vuorenpeikontietä ja Strömsinlahdenpolkua pitkin. Rajan kirkon puoleinen alue on Ylä-Roihuvuorta.

[muokkaa] Roihuvuorelaiset

 Roihuvuoren ja Helsingin asukkaiden ikäjakauman vertailu (1.1.2006).
Roihuvuoren ja Helsingin asukkaiden ikäjakauman vertailu (1.1.2006).[13]

Tilastollista tietoa roihuvuorelaisista on vaikea saada, johtuen kaupungin tavasta tilastoida alueet suur- ja peruspiireittäin. Herttoniemen peruspiiri, johon Roihuvuorikin kuuluu, on varsin heterogeeninen. Roihuvuoren lisäksi siihen kuuluvat mm. Tammisalon kaupunginosa, Herttoniemenrannan, Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemen teollisuusalueen osa-alueet. Nämä alueet eroavat toisistaan paljon, eivätkä tilastot näin ollen kuvaa hyvin oikeastaan mitään aluetta.

[muokkaa] Ikäjakauma

Alueen ikäjakauma vastaa pitkälti kaupungin ikäjakaumaa. Yli 64-vuotiaiden ikäryhmät ovat hieman yliedustettuna roihuvuorelaisten keskuudessa. Tämä saattaa johtua alueella olevasta vanhusten palvelutalosta tai Roihuvuoren alueen rakentamisajankohdasta 1955. Elossa olevat ensimmäisen sukupolven asukkaat kuuluvat nimenomaan näihin ikäryhmiin.[13]

[muokkaa] Kielijakauma

Vuonna 2006 suomenkieltä äidinkielenä puhui roihuvuorelaisista 89,2% (Helsinki 86,2%) ja ruotsinkieltä 3,94% (Helsinki 6,20%). Muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus oli 6,82% (Helsinki 7,59%).[14]

[muokkaa] Koulutus, tulot ja työttömyysaste

Niiden 35–44 vuotiaiden roihuvuorelaisten, joilla on perusasteen (peruskoulu tai kansakoulu) jälkeinen tutkinto, osuus ikäluokasta oli 78,3% (1.1.2006), kun se Helsingin tasolla oli 80,3%. Ylempi korkeakoulututkinto alueella oli 15,4 %:lla ikäluokasta, kun se koko kaupungissa vastaavassa ikäryhmässä oli 18,7 %:lla.[14] Roihuvuorelaisten 15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot vuoden lopussa 2004 olivat 20 252 €, kun Herttoniemen peruspiirissä ne olivat keskimäärin 25 811 € helsinkiläisten vastaavien tulojen ollessa 26 982 €. [14] Vuonna 2003 työttömyysaste alueella oli 12,1 %. Lähialueella Länsi-Herttoniemessä työttömyysaste oli 13,0 %, Herttoniemen peruspiirissä 10,6 % ja koko kaupungissa 9,6 %. Sukupuolten välinen ero työttömyysasteissa oli myös alueella nähtävissä. Naisten työttömyysaste alueella oli 9,4 % ja miesten 15,2%.[14]

[muokkaa] Roihuvuorelaisten äänestäminen

Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2004.[15]
Puolue Roihuvuori (%) Koko kaupunki (%)
Kokoomus 17,1 28,2
SDP 31,9 23,4
Vihreät 21,1 19,9
Vasemmistoliitto 13,8 8,9
RKP 4,0 7,6
Keskusta 4,8 5,4
Kristillisdemokraatit 2,6 2,8
Perussuomalaiset 2,1 1,6
Muut 2,6 2,3
Äänestysprosentti vaaleissa
Vaalit Roihuvuori (%) Koko kaupunki (%)
Kunnallisvaalit 2000 47,1 50,9
Eduskuntavaalit 2003 70,8 73,9
Kunnallisvaalit 2004 52,9 57,1

Roihuvuorelaisten äänestyskäyttäytymisen selvittäminen on ongelmallista koska roihuvuorelaisilla on kolme äänestysaluetta, joista kaksi on Roihuvuoressa ja yksi Tammisalossa. Valtaosa alemman Roihuvuoren asukkaista äänestää Tammisalon äänestysalueella, jossa heitä on noin kolmannes Tammisalon äänioikeutetuista. Viereinen taulukko on koottu kahden Roihuvuoressa sijaitsevan äänestyspaikan tuloksista, eikä se kuvaa kovin tarkoin roihuvuorelaisten äänestämistä. Varsin ongelmalliseksi viereisen taulukon tekee se, että Tammisalossa äänestävien roihuvuorelaisten joukko eroaa tilastollisesti Roihuvuoressa äänestäneiden joukosta: esim. heidän joukossaan ei ole vuokrataloyhtiöissä asuvia. Yleisesti voisi sanoa roihuvuorelaisen olevan enemmän vasemmalla kuin helsinkiläiset keskimäärin. Kansallinen kokoomus ja Ruotsalainen kansanpuolue saavat selkeästi vähemmän ääniä kuin kaupungissa keskimäärin. Alue ei kuitenkaan eroa äänestämiskäyttäytymiseltään merkittävästi muista vastaavista 50-luvulla rakennetuista alueista Itä-Helsingissä.[15]

[muokkaa] Kuuluisia roihuvuorelaisia (entisiä ja nykyisiä)

  • Suomen pankin johtokunnan jäsen, poliitikko Ele Alenius
  • rap-artisti Asa (ent. Avain)
  • Kansanedustaja ja ministeri Tuula Haatainen asui Untuvaisenkuja 6:ssa vuosina 1985-1997.
  • Tasavallan presidentti Tarja Halonen asui lapsuudessaan Lumikintie 3 D:ssä. Hänellä on edelleen mökki Marjaniemen siirtolapuutarhassa alueen naapurissa.
  • Vuorenpeikontie 5:ssä asui Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja ja kansanedustaja Anna-Liisa Hyvönen.
  • Folk-laulaja ja lauluntekijä Islaja.
  • Näytelmäkirjailija ja ohjaaja Reko Lundán asui alueella jossakin vaiheessa.
  • muusikko Pave Maijanen asui Roihuvuoressa.
  • mainosmies ja muusikko J. Karjalainen lapsuusvuosinaan 1960-luvulla.
  • Oy Yleisradio Ab:n pääjohtaja Sakari Kiuru asui Vuorenpeikontie 5:ssä perheineen 1960-luvulla.
  • pankkirosvo "Volvo-Markkanen" asui Vuorenpeikontie 3:ssa perheineen 1990-luvulla
  • rap-yhtye Notkea Rotta
  • Roihuvuorelainen kansalaisaktiivi ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen on asunut valtaosan elämästään alueella.
  • ex-kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnio
  • poliitikko Kalevi Sorsa asui puolisonsa Irenen kanssa Roihuvuorentie 18:ssa.

[muokkaa] Nähtävyydet

Japanilaistyylinen puutarha on suosittu retkeilykohde keväisin varsinkin kirsikkapuiden kukkiessa.
Japanilaistyylinen puutarha on suosittu retkeilykohde keväisin varsinkin kirsikkapuiden kukkiessa.

[muokkaa] Julkiset liikennehteydet

  • linjat 80, 82, 82B ja 83 Herttoniemen metroasemalta n. 5min (82B n. 10 min)
  • linja 82 ja 82B Itäkeskuksesta n. 5 min
  • yölinja 93N keskustasta n. 15 min
  • aamuyölinja 04N viikonloppuöinä keskustasta n. 15 min

[muokkaa] Pysäkkiaikataulut

[muokkaa] Kartta

[muokkaa] Kuvia Roihuvuoresta

[muokkaa] Lähteet

  1. 1,0 1,1 Kepsu Saulo:UUTEEN MAAHAN, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö: (SKS 2005) ISBN 951-746-723-0
  2. Tammisalo paratiisi meren äärellä, Tammisalon kaupunginosan ja sitä ympäröivien vesien ja rantojen historiaa (Tammisalolaisten yhdistys ry 2000) ISBN 952-91-2928-9 s.58
  3. 3,0 3,1 Tammisalo paratiisi meren äärellä, Tammisalon kaupunginosan ja sitä ympäröivien vesien ja rantojen historiaa (Tammisalolaisten yhdistys ry 2000) ISBN 952-91-2928-9 s.53-54
  4. Roihuvuori, alueen arvot ja ominaispiirteet, rakennustapaohje. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2004 ISBN 952-473-249-1) s. 7-8
  5. Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä, Kyllikki Kailari: Taidetta Itä-Helsingissä. (Itä-Helsingin kulttuuriseura ry 2000) s.168
  6. Johanna Hankonen:Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta,Gaudeamus (1994)ISBN 951-662-610-6 s.253
  7. Esitys: 20 koulua lakkautuslistalle Helsingissä. hs.fi Luettu 19. marraskuuta 2006
  8. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_07_03_vihavainen_vj23.pdf
  9. http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/03_12_30_vihavainen_vj20.pdf
  10. http://www.hel2.fi/helakanslia/Kaupunginvaltuusto/Esityslistat/070660220.htm#P696_36370
  11. http://www.hel.fi/static/ksv/www/KAALI_2005-2010.pdf
  12. Kaarina Hulkkonen: Roihuvuori, Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi: (Roihuvuori-seura 1999) ISBN 952-91-0070-1
  13. 13,0 13,1 http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/06_09_26_vuori_vaestoennuste2007_2040_vj30.pdf
  14. 14,0 14,1 14,2 14,3 http://www.aluesarjat.fi/
  15. 15,0 15,1 http://www.hel2.fi/tietoa/Helsinki_vaalitilinpaatos.pdf

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Linkkejä

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Kaarina Hulkkonen: Roihuvuori, Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi: (Roihuvuori-seura 1999) ISBN 952-91-0070-1
  • Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä. (Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry 2000) ISBN puuttuu teoksesta - painopaikka Forssan Kirjapaino, Forssa.
  • Roihuvuori, alueen arvot ja ominaispiirteet, rakennustapaohje. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 2004 ISBN 952-473-249-1)
  • Leena Arkio ja Marja-Liisa Lampinen (toim.): Narinka (Helsingin kaupunginmuseo 1981) Herttoniemen säteritilasta, kaakelitehtaasta ja kartanosta.
  • Lauri Putkonen ja Katri Huusko (toim.): Herttoniemen rakennettu ympäristö. (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisu 1994 ISSN 0787-9024) Herttoniemi, Roihuvuori,Kulosaari Kivinokka)
  • Muinonen Esko: Roihuvuori (Helsingin asuntokeskuskunta Haka 1961)


Muilla kielillä

Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu