Webhotelli
Wikipedia
Webhotelli on verkkosivujen julkaisemista varten vuokrattava palvelu, joka tarjoaa asiakkaalle käyttöönsä kiintolevytilaa omien kotisivuja varten. Webhotellin asiakas saa käyttöönsä omat www-sivut sekä työkalut niiden ylläpitämiseen. Webhotellien mukana tarjotaan yleensä myös muita oheispalveluita, kuten mahdollisuus omaan sähköposti-osoitteeseen, sähköpostilistojen ylläpitomahdollisuus tai sovelluksia jotka helpottavat www-sivujen tai verkkopalveluiden ylläpitoa. Webhotelliin saa yleensä liitettymä myös oman IP-osoitteen ja verkkotunnuksen, jonka avulla sivustolle on helppo löytää (esim. fi.wikipedia.org).
Webhotellien suosio on kasvanut huimasti Internetin käytön yleistyttyä. Webhotelleja käyttävät sekä yksityiset kansalaiset, erilaiset järjestöt ja yritykset.
Webhotelleja tarjoavat hyvin monenlaiset Internet -palveluntarjoajat (ISP) alkaen hyvin pienistä "mies ja koira" -tyyppisistä pienyrityksistä päättyen monikansallisiin puhelinyhtiöihin. Tekniseltä toteutukseltaan hotellit vaihtelevat jaetusta palvelimesta aina tietoturvaltaan ja suorituskyvyltään parempiin virtuaalipalvelimiin. Käyttöjärjestelmät vaihtelevat riippuen palvelintarjoajasta, mutta yleisin käyttöjärjestelmä webhotelleissa on Linux. Myös Windows-pohjaisia palvelimia on runsaasti tarjolla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekninen toteutus
Webhotellit tarvitsevat toimiakseen vähintään seuraavat fyysiset komponentit: Palvelintietokone ja Internet-verkkoyhteys. Nämä ovat ehdottomat minimivaatimukset. Hyvälaatuisissa webhotelleissa on lisäksi sähkönsyötön varmistukset, nauhavarmistuskone, kulunvalvonta ja jäähdytysjärjestelmät palvelimille. Lisäksi voi olla useita reitittimiä ja kytkimiä, jotka varmistavat palvelimien suorituskyvyn ja toimivat palomuurina julkiseen verkkoon nähden.
Jokaisella webhotellilla on lisäksi omat palvelinohjelmistonsa, joista tyypillisimmät ovat: www-palvelin, sähköpostipalvelin, FTP-palvelin ja Tietokantapalvelin (Dynaamisia verkkosovelluksia varten). Näiden lisäksi on yleensä asennettuna myös SSH-palvelin (SSHD), jonka avulla voidaan päästä tietoturvallisesti käyttämään paikallisen hotellin komentotulkkia.
Palvelinohjelmistojen päälle voidaan tämän jälkeen tarjota asiakkaalle erilaisia verkkosovelluksia, joista tyypillisimpiä ovat sähköpostinlukuohjelma, keskustelupalsta, hallintasovelluksia, verkkokauppa.
Verkkosovellukset toteutetaan jollakin käyttöjärjestelmän ja www-palvelimen tukemalla ohjelmointikielellä, joista tavallisimpia ovat PHP, ASP, Java, Perl tai Python. Verkkosovellukset voidaan toteuttaa myös käyttäen CGI-rajapintaa.
[muokkaa] Webhotellien käyttö
Hotellin käyttöä varten annetaan tyypillisesti erilliset tunnukset palvelun hallinnointiohjelmistoon, sähköpostilaatikkoon ja mahdolliseen tietokantaan. Lisäksi voidaan antaa FTP- ja SSH-tunnukset, joilla voidaan siirtää suoraan tiedostoja palvelimelle. Webbisivuja voidaan muokata hallinnointiohjelmiston avulla tai siirtämällä HTML-tiedostoja suoraan palvelimelle FTP- tai SSH-siirtotavoilla. Mikäli hotelliin on asennettu sisällönhallintajärjestelmä, sivujen ylläpitäminen helpottuu huomattavasti, sillä käyttäjän ei tarvitse itse osata kirjoittaa HTML-kieltä. Webhotelliin voidaan myös rakentaa omia verkkosovelluksia hotellin tukemilla ohjelmointikielillä (esim. PHP). Verkkosovellukset voivat käyttää webhotelliin mahdollisesti asennettua tietokantaa.
[muokkaa] Tietoturvallisuus
Webhotellin tietoturvallisuus riippuu hyvin paljon palveluntarjoajan tietoturvan tasosta, sillä palveluntarjoajalla on mahdollisuus nähdä kaikki tieto mitä webhotelliin talletetaan. Palveluntarjoajan toimintaa tietojen suhteen säätelee mm. laki sähköisten henkilötietojen säilyttämisestä, mutta arkaluontoisten henkilökohtaisten tietojen säilyttäminen webhotellissa ei ole suositeltavaa.
Jaetut palvelimet ovat virtuaalipalvelimia heikompia tietoturvaltaan, sillä jaetulla palvelimella kaikki palvelun webhotelli-asiakkaat sijaitsevat samassa käyttöjärjestelmässä ja aiheuttaa tietoturvariskejä, joiden estäminen on täysin palveluntarjojan ammattitaidon varassa. Mikäli palveluun annetaan esimerkiksi SSH-yhteys on mahdollista, että huolimattomasti talletetut tiedot ovat muiden palvelunkäyttäjien luettavissa ja jopa muokattavissa. Huonosti asennettu jaettu käyttöjärjestelmä saattaa olla tietoturvaltaan jopa heikko. Toisaalta tiukka tietoturvapolitiikka saattaa heikentää webhotellin toiminnallisuutta ja estää joidenkin sovellusten käytön kyseisessä webhotellissa.
Virtuaalipalvelin erottaa webhotellin asiakkaan omaan käyttöjärjestelmäosioonsa. Käytännössä tämä takaa sen, että muut webhotelliasiakkat eivät näe toisen asiakkaan olemassaoloa millään tavalla. Virtuaalipalvelin on ikään kuin oma fyysinen tietokoneensa, joka on suojattu salasanalla ja tunnuksella. Virtuaalipalvelimelle on yleensä varattu aina tietty määrä muistia.
Webhotellin tietojen varmistaminen vikatilanteen tullessa on tärkeää. Kiintolevyjen vaurioitumisen aiheuttamien vahinkojen estämiseksi webhotelleissa voi olla käytössä RAID-peilaus, jolla voidaan ehkäistä pienten levyvirheiden aiheuttama tietojen katoaminen. Näiden lisäksi on yleensä käytössä nauhavarmistus tai muu tiedon varmuuskopiointimenetelmä, jossa kaikista webhotellin tiedoista otetaan varmuuskopio esimerkiksi kerran päivässä.
[muokkaa] Palvelunestohyökkäykset
Koska palveluntarjoajien ylläpitämissä webhotelleissa sijaitsevat usean asiakkaan tiedot keskitetysti, ovat ne houkuttelevia kohteita palvelunestohyökkäyksille. Hyökkäysten tarkoituksena on tavallisesti joko tehdä kiusaa tai kiristää rahaa palveluntarjoajalta. Onnistunut palvelunestohyökkäys saattaa lamauttaa hetkellisesti kaikkien kyseiseltä palveluntarjoajalta ostaneiden asiakkaiden sähköposti- ja www-palvelut. Palvelunestohyökkäys ei vaaranna asiakkaiden tietoturvaa suoraan, ainoastaan estää palvelun käytön.
