Agincourtin taistelu
Wikipedia
Agincourtin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Satavuotista sotaa | |||||||
|
|||||||
|
|||||||
Taistelijat | |||||||
Englanti | Ranska | ||||||
Komentajat | |||||||
Henrik V | Charles d'Albret | ||||||
Vahvuudet | |||||||
6 000 | 20 000–30 000 | ||||||
Tappiot | |||||||
100–250 | yli 6 000 | ||||||
Englantilaisten tappiot saattavat olla vähäteltyjä. |
Agincourtin taistelu (tai Azincourtin taistelu) käytiin Ranskan ja Englannin välillä satavuotisessa sodassa 25. lokakuuta 1415. Lopputulos oli suuri voitto Englannille, jonka pitkäjousimiehet taistelivat jälleen hyvin. Agincourt oli viimeinen Englannin kolmesta suuresta voitosta satavuotisessa sodassa, kaksi aiempaa olivat Crécyn ja Poitiersin taistelut.
Englannin kuninkaan Henrik V:n johtama Englannin armeija oli marssimassa englantilaisten hallussa olleeseen Calais'iin onnistuneesta Harfleurin piirityksestä, kun määrältään ylivoimainen Ranskan armeija katkaisi sen tien Azincourtissa eli Agincourtissa ja pakotti sen taisteluun.
Englannin noin 6 000 miehen joukosta noin 5/6 oli pitkäjousimiehiä, kun taas monta kertaa suuremmassa Ranskan armeijassa suuri osa miehistä oli ritareita. Taistelukentän mutainen maasto suosi englantilaisia, sillä raskaasti varustettujen ranskalaisritareiden oli vaikea taistella syvässä mudassa.
[muokkaa] Katso myös