Al Gore
Wikipedia
Albert Arnold "Al" Gore Jr. (s. 31. maaliskuuta 1948) oli Yhdysvaltain varapresidenttinä 1993–2001 ja demokraattisen puolueen presidenttiehdokas vuoden 2000 vaaleissa. Gore hävisi vaalit saatuaan 500 000 ääntä enemmän kuin vastaehdokkaansa Bush, mutta jäätyään kahdella osavaltion valitsijamiesäänellä jälkeen (269-271) varsinaisessa äänestyksessä Floridan osavaltion tulosten takia (25 valitsijamiesääntä, jotka kaikki päätyivät Bushille).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Gore syntyi rikkaaseen urapoliitikkoperheeseen Washingtonissa: Hänen isänsä, Albert A. Gore Sr., oli pitkäaikainen senaattori Tennesseen osavaltiosta. Gore Jr. pääsi isänsä rahoilla eliittikouluihin ja valmistui Harvardin yliopistosta 1969. Hän on ollut naimisissa vuodesta 1970, ja hänellä on neljä lasta.
[muokkaa] Veri vetää politiikkaan
Gore oli jatkanut opiskeluitaan yliopiston jälkeen pyrkien asiantuntevaksi lakimieheksi. Hän kuitenkin lopetti lakimiehen opintonsa äkisti keväällä 1976 ja päätti pyrkiä kongressin alahuoneen jäseneksi Tennesseestä, isänsä kotivaltiosta. Gore voitti (monien mielestä nimensä ansiosta) helposti vaalit. Alahuoneessa hän käsitteli pääasiassa liittovaltion asevoimien sekä liikenne-, kauppa- ja tiedeministeriön budjetteja, säätäen mm. ARPANETin rahoitusta. Kuuluisa vuonna 2000 keksitty sitaatti "I invented the Internet" perustuu juuri tähän.
[muokkaa] Keskustalainen urapoliitikko Tennesseen asialla
Harvat olivat yllättyneitä Tennesseessä Goren pyrkimyksistä päästä kongressin ylähuoneeseen, mutta varhainen ajankohta ensimmäiselle senaattorikampanjalle oli melko odottamaton: Goren pyrkiessä ja päästessä senaattoriksi Tennesseestä 1984 hän oli vain 36-vuotias, 20 vuotta silloista senaattorien keski-ikää nuorempi. Vielä suurempi uutispaukku osavaltiossa oli Goren presidenttikampanja vuoden 1988 demokraattien esivaaleissa. Goren etelävaltioiden tukeen perustuva vaalistrategia kuitenkin petti pahan kerran mustan Jesse Jacksonin hajauttaessa etelävaltioiden äänet: Demokraatit valitsivat Massachusettsin kuvernöörin Michael Dukakiksen presidenttiehdokkaakseen, ja Gore näytti vaipuvan unholaan.
Vuonna 1992 demokraattien esivaalit voitti kuitenkin Arkansasin kuvernööri Bill Clinton. Clinton, jonka kampanja näytti aluksi tuhoon tuomitulta republikaanien ylivoiman edessä, päätti taata itselleen edes kahden osavaltion voiton vaaleissa valitsemalla itselleen varapresidenttiehdokkaan naapuriosavaltiosta. Kun vanhemman presidentti Bushin suosio sitten hiipui, Clinton voitti yllättäen vaalit ja Goresta tuli varapresidentti.
[muokkaa] Aktiivinen varapresidentti Gore
Koko ikänsä Washingtonissa asuneena urapoliitikkona Goren asiantuntemus liittovaltion politiikasta oli aivan eri luokkaa kuin Clintonin. Hänestä tuli tämän takia yksi Yhdysvaltain historian aktiivisimmista varapresidenteistä, puuttuen vähän väliä presidentin ulko-, turvallisuus- ja ympäristöpolitiikkaan.
[muokkaa] Presidenttiehdokas, joka hävisi vaalit voittamalla ne
Goren odotettu vuoden 2000 presidentinvaalikampanja republikaanien ehdokasta, George W. Bushia vastaan koostui epäonnistumisesta toisensa perään: vaikka hän oli koko kongressiuransa ajan ollut senaatin aktiivisin ympäristönsuojelija, vihreiden ehdokas Ralph Nader hajautti demokraattien äänet; vaikka Gore oli taistellut Vietnamissa 1969 ja Bush ei ollut, armeijan edustajat pitivät Gorea heikkona johtajana ja äänestivät lähes yksinomaan Bushia; vaikka Gore oli murskannut tiedoillaan eksyneeltä vaikuttaneen Bushin vaaliväittelyissä, Gore hävisi ne koska äänestäjäkunta piti häntä ylimielisenä. Tästäkin huolimatta Gore sai yli puoli miljoonaa ääntä enemmän kuin päävastustajansa (Albert Gore 51,0 milj. ääntä, 48,4% äänistä; George W. Bush 50,4 milj., 47,9%; Ralph Nader 2,9 milj, 2,7%.
Murheenkryyniksi Al Gorelle osoittautui kuitenkin Yhdysvaltain valitsijamiesjärjestelmän lisäksi vaalien vaa'ankieleksi muodostunut Floridan osavaltio. Virallisten tulosten mukaan Bush voitti Floridassa 537 äänellä, vaikka vaaliepäselvyyksiä epäiltiin. Demokraatit syyttivät tästä Floridan sekavia äänestyslippuja, jotka olisivat saaneet Goren kannattajat äänestämään vahingossa äärioikeiston Pat Buchanania, joka sai edellisiin vaaleihin verrattuna valtavasti kasvaneen äänipotin, kun taas republikaanien äänimäärä oli noussut vähän ja demokraattien äänimäärä laskenut merkittävästi. Lisäksi esitettiin syytöksiä siitä, että suurilta joukoilta mustia äänestäjiä, jotka ovat perinteisiä demokraattien kannattajia, oli viety erilaisista lakiteknisistä syistä äänioikeus ennen vaaleja. Epäilyksiin vaikutti myös, että Floridan kuvernööri oli osavaltion virallisesti voittaneen ehdokkaan veli, Jeb Bush. Äänten uudelleenlaskenta kuitenkin kiellettiin Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa äänin 5-4 ja Bush julistautui presidentiksi ajallaan alkuvuodesta 2001.
[muokkaa] Presidentinvaalien jälkeinen elämä
Gore jätti politiikan vuoden 2000 vaalien jälkeen. Hän työskentelee nykyään konsulttina eri suuryrityksille. Hän on myös kiertänyt ympäri maailmaa puhumassa ilmaston lämpenemisestä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Suomessa hän kävi syyskuussa 2006. Puheesta on myös tehty dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus (engl. An Inconvenient Truth), jonka ensi-ilta oli 24. toukokuuta 2006. Elokuvan ohjasi Davis Guggenheim ja se voitti kaksi Oscar-palkintoa vuonna 2007, mukaan lukien parhaan dokumenttielokuvan Oscarin.[1]
Gore on ollut suosittu nimi Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi 2008, mutta hän on toistuvasti kieltäytynyt ehdokkuudesta.
