Vietnam

Vietnamin sosialistinen tasavalta eli Vietnam (Việt Nam), on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kambodža, Kiina ja Laos. Valtion pinta-ala on noin 330 000 neliökilometriä eli se on lähes Suomen kokoinen. Vietnamissa on vallalla yksipuoluejärjestelmä - valtaa pitää Vietnamin kommunistinen puolue. Asukkaita on yli 84 miljoonaa.

Vietnam tulee sanasta Việt Nam, Nam Việt käännettynä toisin päin. Nam Việt on muinaisen kuningaskunnan nimi, joka hallitsi suurta osaa nykyistä pohjoista Vietnamia ja eteläistä Kiinaa.

[muokkaa] Historia

Kalastusmaja Binh Quoin kylässä.

Pääartikkeli: Vietnamin historia

Kiina valtasi Vietnamin Kiinan Han-dynastian aikana 111 eaa. ja piti Vietnamia hallussaan yli tuhat vuotta vuoteen 938 saakka. Tänä aikana Vietnamiin lainautui kiinan kirjoitusjärjestelmä, vietnamin kieleen lukematon määrä sanoja kiinan kielestä ja muutenkin kiinalainen vaikutus oli valtava.

Ranska valtasi itselleen siirtomaata Indokiinaan ja oli miehittänyt koko Vietnamin vuoteen 1884 mennessä. Se piti Vietnamia hallussaan kunnes Japani valtasi sen toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen Ranska yritti Yhdysvaltain tukemana saada maan takaisin hallintaansa, mutta Japania vastustamaan noussut kansallismielinen Vietminh-liike vaati itsenäisyyttä. Ho Chi Minhin johdolla Vietminh löi toukokuussa 1954 ranskalaisten joukot ratkaisevassa Dien Bien Phun taistelussa. Ranska joutui taipumaan neuvotteluihin koskien Vietnamin itsenäisyyttä. Geneven konferenssissa Vietnam jaettiin eteläiseen ja pohjoiseen osaan, vaalit piti järjestää vuonna 1956 eikä maassa saanut olla ulkomaisia joukkoja.

Yhdysvaltain tukemana etelän hallitus Ngo Dinh Diemin johdolla kieltäytyi sopimasta näiden vaalien järjestämisestä vuonna 1955, sillä Ho Chi Minh oli hyvin suosittu pohjoisessa ja olisi luultavasti voittanut vaalit. Etelä irtisanoutui Genevessä tehdystä sopimuksesta ja julistautui tasavallaksi, minkä seurauksena pohjoinenkin julistautui itsenäiseksi valtioksi. Seurasi Vietnamin sota, jossa Yhdysvallat taisteli Etelä-Vietnamin puolella. Yhdysvallat vetäytyi suurten tappioiden ja kansalaisten sodanvastaisuuden vuoksi 1973 ja Pohjois-Vietnam valloitti etelän kaksi vuotta myöhemmin. Sodassa kuoli yli 3,8 miljoonaa ihmistä ja maan jälleenrakentaminen sodan jälkeen on ollut vaikeaa.

1980-luvun talousreformien myötä maa vaikuttaa päässeen hyvään vauhtiin talouden rakennemuutoksessa samaan tapaan, kuin useat muut Kaakkois-Aasian maat jo aikaisemmin. Talousreformit ovat olleet ylhäältä johdettuja ja kovakouraisia, mutta lopulta talouskasvun myötä ihmisten materiaalinen elintaso on noussut. Kommunistinen puolue ei ole kuitenkaan luopunut yksinoikeudestaan valtaan. Vietnamin tilanne muistuttaa monessa suhteessa Kiinan kansantasavallan nykytilannetta.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Vesipuhveli

Sa Pan aluetta vuorisessa pohjois-Vietnamissa

Kaupungeissa moottoripyörä on suosittu kulkuneuvo

Vietnam jakautuu hallinnollisesti 59 provinssiin (tỉnh) ja viiteen erilliseen kaupunkialueeseen (thành phố).

Provinsseja hallitseen asukkaiden vaaleissa valitsema kansanneuvosto, joka puolestaan valitsee provinssin kansankomitean, joka on hallinnon toimeenpaneva elin. Provinssien hallinnot toimivat keskushallinnon alaisuudessa.

Kansanneuvoston vaalien äänestysikäraja on 18 vuotta ja ehdokkuuden ikäraja on 21 vuotta. Ehdokkaan nimeäminen on vapaata, mutta virallisen ehdokkuuden saamiseksi on saatava provinssin isänmaan rintaman tuki. Kussakin äänestyspiirissä valitaan yhdestä kolmeen jäsentä ja ehdokkaita on oltava enemmän kuin kuin kansanneuvostoon voidaan valita.

Kansanneuvosto valitsee kansankomitean, joka valitsee keskuudestaan presidentin ja vara-presidentin. Lisäksi siihen kuuluu yhdeksästä yhteentoista jäsentä.

[muokkaa] Väestöjakauma

Hmong-kansa on yksi etnisistä vähemmistöistä Vietnamissa.

Vietnamin väestöstä 87% on etnisesti vietnamilaisia. Suurin vähemmistö ovat kiinalaiset, joita on n. 3% väestöstä, erityisesti maan eteläosissa. Toiseksi suurin vähemmistöjen ryhmä ovat keskisellä ylänköalueilla asuvat vuoristokansat jotka jakautuvat n. 30 eri ryhmään ja käsittävät niin malaijilais-polynesialaisia kieliä kuin mon-khmer-kieliä puhuvia kansoja. Sen lisäksi maassa asuu n. 600 000 khmeriä (kambodžalaista) ja 80 000 cham-kansaan kuuluvaa. Uskonnollisesti 52% asukkaista on buddhalaisia, 10% katolisia ja muutama prosentti kuuluu Cao Dai-uskonnon kannattajiin. Tämän lisäksi maassa on myös protestantteja, muslimeja, taolaisia, animisteja ja hinduja. Noin 30% väestöstä arvoidaan olevan uskontokuntiin kuulumattomia.

[muokkaa] Kulttuuri

Trịnh Công Sơn on kuuluisa vietnamilainen laulaja-laulunkirjoittaja.

Vietnamilaisille ovat tärkeitä kiinalaiset, kristilliset ja sosialistiset vaikutteet. Vietnamilaisten tärkein juhlapäivä on Tết (Vietnamilaisten kuunkiertoon perustuva uusi vuosi) on tammi- tai helmikuussa. Buddhan syntymäpäivää vietetään täydenkuun aikana neljännessä kuussa. Juhlapäivät ovat hyvin tärkeitä. Niitä korostetaan kulkueilla ja näyttävillä koristeluilla.

Vietnamilaisten perinteinen juhla-asu on nimeltään "Áo Dài" (lausutaan '[ɑɔ zɑi]'), jota pidetään yleisesti häissä, Uuden Vuoden juhlissa ja juhlatilaisuuksissa. Aikanaan asu oli molemmilla sukupuolilla, mutta nykyään sitä pitävät vain naiset.

Vietnamilaiset nimet noudattavat muotoa: Sukunimi - Välinimi - Etunimi, esimerkiksi Nguyễn Văn Anh. Puhuttelumuoto poikkeaa myös totutusta. Edellä mainittua henkilöä kutsutaan etunimellä ("Anh") eikä sukunimellä ("Nguyễn"). Henkilöstä keskusteltaessa häneen viitataan useimmiten koko nimeltä "Nguyễn Văn Anh". Lapset saavat sukunimen isältään.