Albert Suuri
Wikipedia
Albert Suuri (Albertus Magnus) (1193? — 15. marraskuuta 1280) oli dominikaanimunkki, joka tuli tunnetuksi laajoista tiedoistaan sekä näkemyksistään uskonnon ja tieteen rauhanomaisesta rinnakkainelosta aikana, jolloin filosofia muutoin oli alistettu teologian aputieteeksi. Häntä pidetään keskiajan merkittävimpänä saksalaisena filosofina ja teologina. Hän oli ensimmäinen keskiaikainen filosofi, joka sovelsi Aristoteleen filosofiaa kristinuskon ajatteluun. Hänen jälkeensä tätä työtä jatkoi ja teki erityisen tunnetuksi Tuomas Akvinolainen.
[muokkaa] Elämä
Albert Suuri syntyi ylhäisöperheeseen Bollstadtissa, Lauingenissa, Baijerissa, Saksassa joskus vuosien 1193 ja 1206 välillä. Hän kuoli vuonna 1280 Kölnissä. Koulutuksensa hän sai suurimmaksi osaksi Padovassa, jossa hän oppi tuntemaan Aristoteleen kirjoituksia. Hän liittyi dominikaaniseen sääntökuntaan vuonna 1223 (tai 1221), ja opiskeli teologiaa sen sääntöjen mukaan esim. Bolognassa. Hän sai opettajan paikan Kölnissä, ja myöhemmin hän toimi opettajana myös Regensburgissa, Freiburgissa, Strassburgissa ja Hildesheimissa. Vuonna 1245 hän muutti Pariisiin, sai tohtorin arvon ja opetti jonkin aikaa suurella menestyksellä.
Vuonna 1254 hänestä tehtiin dominikaanisen sääntökunnan vanhin. Hän puolusti dominikaaneja Pariisin yliopiston maallistuneiden tiedekuntien hyökkäyksiä vastaan, ja kommentoi apostoli Johanneksen kirjoituksia sekä arabialaisen filosofin Averroëksen opetuksissa olleita virheitä. Vuonna 1260 paavi teki hänestä Regensburgin piispan, jona hän toimi kolme vuotta.
Lopun elämästään hän toimi saarnaajana Baijerissa ja sen lähialueilla. Vuonna 1270 hän saarnasi kahdeksannen ristiretken puolesta Itävallassa. Elämäntyönsä lopuksi hän puolusti aikaisemman oppilaansa Tuomas Akvinolaisen opetuksia.
Albert Suuri julistettiin autuaaksi vuonna 1622 ja kanonisoitiin vuonna 1931. Hänen muistopäivänsä on 16. marraskuuta.
[muokkaa] Työt
Albert Suuri oli aikansa oppineimpia henkilöitä. Hän oli omaksunut koko Aristoteleen tuotannon latinankielisistä käännöksistä ja arabialaisten filosofien kommentaarioista, ja tulkitsi ja systematisoi kaiken sopimaan yhteen kirkon oppien kanssa. Hänen työnsä olivat kuitenkin enemmän filosofisia kuin teologisia (katso skolastiikka). Ne on jaoteltu eri osiin täysin aristoteeliseen tyyliin, ja koostuvat tulkinnoista, kommenteista ja myös satunnaisista poikkemista mestarinsa opetuksista.
Hänen tärkeimpiin teologisiin töihinsä kuuluu kolmessa osassa julkaistu Pietari Lombardialaisen (Magister Sententiarum) lauseiden kokoelma, ja Summa Theologiae kahdessa osassa. Jälkimmäinen koostuu lähinnä edellisen sisälllöstä didaktisemmassa muodossa.
Albertin tietämys erityisesti luonnontieteistä oli suuri verrattuna hänen aikansa yleiseen tasoon. Vaikka hänen ajattelussaan voidaan havaita monia aukkoja, jotka olivat yleisiä skolastisessa filosofiassa, Aristoteleen tunteminen antoi hänelle kuitenkin huomiota herättävän kyvyn systemaattiseen ajatteluun ja teoreettisten ajatusten kuvaamiseen. Jälkipolville säilyneet tulokset eivät oikeuta hänelle joskus annettua haukkumanimitystä "Aristoteleen apina". Pikemminkin ne tekevät ymmärrettäväksi, että aikalaiset antoivat hänelle lisänimet "Suuri" ja Doctor Universalis. On kuitenkin muistettava, että hän oli myös ymmärtänyt väärin osan lukemastaan — käy ilmi, että hän esimerkiksi piti Platonia ja Speusipposta stoalaisina.
Musiikin historiassa Albert Suuri tunnetaan ajan musikaalisten käytäntöjen innokkaana kommentoijana ja parantajana. Nämä huomionsa hän on tehnyt Aristoteleen Runousopin pohjalta. Muun muassa, hän hylkää ajatuksen "sfäärien musiikista" naurettavana — hänen mielestään taivaankappaleiden liikkeet eivät kykene tuottamaan musiikkia. Hän kirjoitti myös laajasti mittasuhteista musiikissa, sekä kolmesta erilaisesta subjektiivisesta tasosta, joilla kirkkolaulu vaikuttaa ihmissielussa: se puhdistaa epäpuhtaan, tämä valaistuminen johtaa mietiskelyyn, ja mietiskely ravitsevaan täydellisyyteen. 1900-luvun musiikin teoreetikoille erityisen mielenkiintoista on huomio, jota hän kiinnitti hiljaisuuteen musiikin oleellisena osana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- St. Albertus Magnus (Catholic Encyclopedia) (englanniksi)
- Albert the Great (Stanford Encyclopedia of Philosophy) (englanniksi)
- Albert the Great: On Cleaving to God (englanniksi)
