Arkeeinen eoni
Wikipedia
| Geologinen ajanlasku | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
| 542 | fanerotsooinen |
| 2500 | proterotsooinen |
| 3800 | arkeeinen |
| 4570 | hadeinen |
Arkeeinen eoni on geologinen ajanjakso 3,8–2,5 miljardia vuotta sitten. Kaudella syntyivät mantereet. Elämän arvellaan syntyneen 4,0–3,5 miljardia vuotta sitten, joissain tarkasteluissa vasta noin 3,2 miljardia vuotta sitten. Elämä oli tällä kaudella yksisoluisia, alkeistumallisia bakteerien kaltaisia eliöitä, jotka kerrostuessaan muodostivat stromatoliitteja. Luultavasti kaasukehässä ei ollut juurikaan happea. Yhteyttäminen syntyi tällä kaudella (sinibakteerit eli sinilevät). On teoretisoitu, että osa alkeellisista tumattomista solutyypeistä olisi kuollut viimeistään arkeeisen kauden lopussa sukupuuttoon.
Kauden alussa suurin meteoriittipommitus hiljeni. Yleensä tutkijat ovat sitä mieltä, että arkeeisella jaksolla Maan ilmakehä oli kasvihuone-ilmiön takia jopa kymmeniä asteita nykyistä kuumempi, mutta lämpötilaltaan alle 100 °C. Korkea lämpötila johtui kasvihuonekaasuista. Arkeeista eonia edelsi eloton Hadeinen eoni.
[muokkaa] Kauden jako
- Eoarkeeinen maailmankausi 3800 - 3600 Mvs
- Paleoarkeeinen maailmankausi 3600 - 3200 Mvs
- Mesoarkeeinen maailmankausi 3200 - 2800 Mvs
- Neoarkeeinen maailmankausi 2800 - 2500 Mvs
Paikallisia kerrostumia
- Kiinan Wutaian 2600 - 2350 Mvs
- Etelä-Afrikan Swazian 4000 - 3000 Mvs
