Proterotsooinen eoni
Wikipedia
| Geologinen ajanlasku | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
| 542 | fanerotsooinen |
| 2500 | proterotsooinen |
| 3800 | arkeeinen |
| 4570 | hadeinen |
Proterotsooinen eoni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten. Proterotsooisella ajalla mantereista tuli vakaita, happi lisääntyi ilmakehässä ja syntyi supermantereita monien mantereiden törmätessä toisiinsa. Edellisellä arkeeisella eonilla syntynyt elämä kehittyi bakteerien ja sinilevien kaltaisista alkeistumallisista ensin aitotumallisiksi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten. Monisoluiset syntyivät ehkä 1,5–1,0 miljardia vuotta sitten, viimeistään niitä oli noin 800 miljoonaa vuotta sitten, jolloin useimmat bakteerimatot, stromatoliitit oli syöty. Noin ajalta 2,0–1,8 miljardia vuotta sitten on rautaraitoja, niitä lienee syntynyt eniten noin 2,5–2,0 miljardia vuotta sitten raudan hapettuessa ilmakehässä olleen vapaan hapen takia. Ilmakehän vapaa happi lienee liittynyt yhteyttämiseen ja bakteerien kemialliseen toimintaan.
Vihreät levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten. Ensimmäiset jääkaudet koettiin ainakin jo 2,3 miljardia vuotta sitten. Happipitoinen ilmakehä syntyi välillä 2,0–0,5 miljardia vuotta sitten.
Jättiläsimanner Rodinia syntyi noin 1,1 miljardia vuotta sitten. Kauden lopulla ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten eli ainakin kymmeniä alkueläinlajeja.
[muokkaa] Kauden jako
- Paleoproterotsooinen maailmankausi 2500–1600 Mvs
- Mesoproterotsooinen maailmankausi 1600–1000 Mvs
- Neoproterotsooinen maailmankausi 1000–542 Mvs
Tai myös
- Varhaisproterotsooinen (Proterofyyttinen)
- Myöhäisproterotsooinen (Paleofyyttinen)
