Denis Diderot

Wikipedia

Denis Diderot

Denis Diderot (5. lokakuuta 1713 Langresissa – 31. heinäkuuta 1784) oli ranskalainen valistuksen ajan filosofi ja tunnettu erityisesti toimittamastaan ensyklopediasta, vuonna 1780 ilmestyneestä teoksesta Encyclopédie.

Sisällysluettelo

1 Elämä
- 1.1 Lapsuus
- 1.2 Ura
2 Teokset
3 Sitaatteja
4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä

[muokkaa] Lapsuus

Diderot syntyi Champagnessa ja herätti jo lapsuudessaan huomiota sivistyneisyytensä ansiosta. Diderot omaksui jo nuoruudessa ateistisen kannan ja myös piti sen elämänsä loppuun, vaikka kaikissa hänen teoksissaan sitä ei juuri havaitse.

[muokkaa] Ura

Vaikka Diderotin sydäntä lähimpänä oli filosofia hän kirjoitti uransa aikana myös monia kaunokirjallisia teoksia. Hän kirjoitti myös luonnontieteellisiä tutkimuksia, kritiikkiä taiteesta, taideteoreettisia tekstejä ja ensyklopedia-artikkeleita mitä erilaisimmista aiheista. Tuotteliaisuudestaan huolimatta Diderot julkaisi urallaan vain kaksi teosta omalla nimellään.

Diderot arvosteli ensyklopedia-artikkeleissaan kärkkäästi lääkärikuntaa, syyttäen näiden saattavan potilaat suoranaiseen hengenvaaraan. Diderot pohdiskeli kirjassaan D'Alembertin uni, onko aineella piilevä tuntemiskyky.

Diderot oli hyvin kiinnostunut ihmismielen ominaisuuksista ja totesi, että "suuri tunneherkkyys synnyttää keskinkertaisia näyttelijöitä, keskinkertainen tunneherkkyys synnyttää joukoittain huonoja näyttelijöitä, tunneherkkyyden täydellinen puuttuminen luo loistavan näyttelijän. Nerokkaat näyttelijät eivät koskaan myönnä tätä."

Diderotista tuli kuoltuaan suoranainen valistuksen marttyyri, koska hän monien muiden tapaan taisteli sensuuria ja suvaitsemattomuutta vastaan. Politiikassa valistusfilosofit pyrkivät saamaan aikaan lainmuutoksia.

Diderotin kuoleman jälkeen perikunta myi hänen kirjastonsa Katariina Suurelle osaksi Venäjän kansalliskirjastoa.

Ensyklopedia

[muokkaa] Teokset

Essai sur le mérite et la vertu, kirjoittanut Shaftesbury Diderotin ranskalaisesta käännöksestä (1745)
Pensées philosophiques, essay (1746)
La promenade du sceptique (1747)
Les bijoux indiscrets, novel (1748)
Lettre sur les aveugles à l'usage de ceux qui voient (1749)
L'Encyclopédie, (1750-1765)
Lettre sur les sourds et muets (1751)
Pensées sur l'interprétation de la nature, essai (1751)* Le fils naturel (1757)
Entretien sur le fils naturel (1757)
Salons, critique d'art (1759-1781)
La Religieuse, roman (1760)
Le neveu de Rameau, dialogue (1761 ?, suom. Rameaun veljenpoika)
Lettre sur le commerce des livres (1763)
Mystification ou l’histoire des portraits (1768)
Entretien entre D'Alembert et Diderot (1769)
Le rêve de D'Alembert, dialogue (1769)
Suite de l'entretien entre D'Alembert et Diderot (1769)
Paradoxe sur le comédien (1769 ?, suom. Näyttelijän paradoksi, 1987)
Apologie de l'abbé Galiani (1770)
Principes philosophiques sur la matière et le mouvement, essai (1770)
Entretien d'un père avec ses enfants (1771)
Jacques le fataliste et son maître, novel (1771-1778, suom. Jaakko Fatalisti ja hänen isäntänsä, 1992)
Supplément au voyage de Bougainville (1772)
Histoire philosophique et politique des deux Indes, in collaboration with Raynal (1772-1781)
Voyage en Hollande (1773)
Eléments de physiologie (1773-1774)
Réfutation d'Helvétius (1774)
Observations sur le Nakaz (1774)
Essai sur les règnes de Claude et de Néron (1778)
Lettre apologétique de l'abbé Raynal à Monsieur Grimm (1781)
Aux insurgents d'Amérique (1782)
Salons

[muokkaa] Sitaatteja

”Kerran käki ja satakieli riitelivät laulunsa lahjasta. Edellinen kehui lauluaan yksinkertaiseksi ja sääntöjenmukaiseksi. Jälkimmäinen sanoi käestä, ettei se uskaltanut laulaa muuta kuin mitä se oli oppinut äidiltään: 'Minä en tiedä mistään opettajasta, minä pidän sääntöjä pilkkanani (je me joue des regles). Minua ihaillaan varsinkin sen vuoksi, että niitä rikon. Minun onnellisia hairahduksiani ei voi verratakaan käen ikävään menetelmällisyyteen'. Aasi, jota pyydettiin ratkaisemaan riitaa, sanoi: 'Voi olla, että laulunne on hyvin kaunis, mutta minä en sitä ymmärrä; se tuntuu minusta omituiselta, sekavalta ja katkonaiselta. Mahdollisesti olette oppineempi kuin käki, mutta tämä kilpailijanne on menetelmällisempi, ja minä kannatan menetelmää'”. (Denis Diderot)