Euripides

Wikipedia

Euripides (n. 484–406 eaa.) tunnetaan antiikin Kreikan kolmen suuren tragediakirjailijan (Aiskhylos, Sofokles) viimeisimpänä edustajana. Näytelmissään Euripides toi esiin aikaisemmissa näytelmissä tuntemattomat voimakkaat naishahmot sekä painotti erityisesti yksilön henkilökohtaista pohdintaa ja toimintaa. Tragedioiden lisäksi hänen nimiinsä voidaan laskea ainoa säilynyt satyyrinäytelmä Kykloopit.

Sisällysluettelo 1 Elämä 2 Näytelmien suosio 3 Tragediat 4 Satyyrinäytelmä 5 Suomennokset

[muokkaa] Elämä

Tarinan mukaan Euripides syntyi vuonna 480 eaa. persialaissotien suurimman meritaistelun päivänä. Euripideen vanhemmista ja perheestä liikkuu erilaisia versioita. Komediakirjailija Aristofanes pilkkasi Euripidestä kertoen hänen tulevan köyhästä perheestä, mutta myöhemmässä kriittisessä tutkimuksessa tämä on kiistetty. Euripideen elämästä näytelmien ulkopuolella on jäänyt hyvin vähän lähdemateriaalia. Aristofaneen näytelmien perusteella voidaan muodostaa vain irvaileva kuva Euripideestä. Esimerkiksi näytelmässä Naisten juhlat, Euripides on loukannut naisia ja lähettää ystävänsä naiseksi pukeutuneena naisten pariin korjaamaan tilannetta. Aristofaneen näytelmässä Sammakot Dionysos matkustaa Hadekseen hakemaan Euripidestä kuolleista, mutta päättääkin tuoda sittenkin Aiskhyloksen.

[muokkaa] Näytelmien suosio

Euripideen ensimmäinen näytelmä esitettiin Ateenassa Dionysos-juhlissa vuonna 455 eaa. Hän sijoittui kolmanneksi. Tämän jälkeen hän saavutti muutamia mainintoja näytelmäkilpailuissa, mutta voitti selvästi vähemmän kilpailuja kuin Aiskhylos ja Sofokles. Viimeisen kerran Euripides kilpaili näytelmäjuhlissa elossa ollessaan vuonna 408 eaa. Vuonna 405 näytelmäkilpailuun osallistui vielä Euripideen kuoleman jälkeen näytelmä Bakkhantit, joka voitti kilpailun. Euripideen näytelmiä esitettiin paljon myös hänen kuolemansa jälkeen ja ne nousivat lopulta suosituimmiksi kuin omana aikanaan suositut Aiskhyloksen ja Sofokleen näytelmät. Euripideen vaikutus jatkui voimakkaana roomalaisaikana ja vielä esimerkiksi ranskalaisessa klassistisessa teatterissa.

[muokkaa] Tragediat

• Alkestis (438 eaa., näytelmäkilp. II palkinto)
• Medeia (431 eaa., näytelmäkilp. III palkinto)
• Herakliden (n. 430 eaa.)
• Hippolytos (428 eaa., näytelmäkilp. I palkinto)
• Andromache (n. 425 eaa.)
• Hekuba (n. 424 eaa.)
• Anojat ? (n. 423 eaa.)
• Elektra (n. 420 eaa.)
• Herakles (n. 416 eaa.)
• Troijan naiset (415 eaa., näytelmäkilp. II palkinto)
• Ifigeneia Auliissa (c. 414 eaa.)
• Ion (c. 414 eaa.)
• Helena (412 eaa.)
• Foinikian naiset (c. 410 eaa.)
• Orestes (408 eaa.)
• Bakkhantit (405 eaa., postuumisti, näytelmäkilp. I palkinto)

[muokkaa] Satyyrinäytelmä

• Kykloopit (n. 412-408 eaa.)

[muokkaa] Suomennokset

• Euripides (1999): 4 x Medeia : käännöksiä ja esseitä. Toim. Maarit Kaimio. Klassillisen filologian laitos, Helsingin yliopisto. ISBN 951-45-8549-6.

• Euripides (2002): Antiikin runoutta ja draamaa : suomennoksia (suom. Pentti Saarikoski; toim. ja jälkisanan kirj. H.K. Riikonen. Otava. ISBN 951-45-8549-6.

• Euripides (1967): Bakkhantit (suom. Mauno Manninen). WSOY. kirja.

• Euripides (1967): Herakles (alkuteosta mukaillen suom. Pentii Saarikoski). Otava. kirja.

• Euripides (1974): Hippolytos Troijan naiset (suom. Maarit Kaimio). Gaudeamus. ISBN 951-662-071-X.

• Euripides (s.a.): Kyklooppi: satyyrinäytelmä (suom. Pentti Saarikoski). S.l.. kirja.

• Euripides (1999): Medeia (suom. ja jälkisanat Kirsti Simonsuuri). Lasipalatsi. kirja.

• Euripides (1998): Medeia Ifigeneia Auliissa (suom. Otto Manninen ja K. V. L. Jalkanen ; johdannon kirjoittanut Päivö Oksala). WSOY. ISBN 951-0-01465-6.