Ferruccio Lamborghini

Wikipedia

Ferruccio Lamborghini (28. huhtikuuta 1916, Renazzo, Italia – 20. helmikuuta 1993) oli italialainen autonvalmistaja ja Lamborghini-automerkin perustaja.

Koulun jälkeen hän työskenteli vanhempiensa maatilalla ja perehtyi maatalouskoneisiin. Hän palveli sodassa ilmavoimissa, mikä lisäsi hänen tietämystään tekniikasta. Armeijalta jäi sodan jälkeen paljon ylijäämäkalustoa, mitä hän alkoi muuntaa maatalouskäyttöön.

Lamborghini oli intohimoinen autojen harrastaja, hän mm. osallistui Fiat Topolinollaan 1948 Mille Miglia -ralliin. Vaikka hän rakastikin autourheilua, hänen vuonna 1949 perustama Lamborghini Trattici -yhtiö alkoi valmistaa traktoreita. Yritys laajensi myöhemmin toimintaansa lämmitys- ja ilmanvaihtoalalle menestyen hyvin.

Saamillaan voitoilla hän mm. hankki itselleen Ferrarin. Hän ei ollut Ferrariinsa täysin tyytyväinen, ja valitti autosta itse Enzo Ferrarille, jonka hän tunsi autourheiluharrastuksensa kautta. Ferrari vastasi hänelle, ettei vika ollut autossa vaan ajajassa, ja huomautti, että Lamborghini oli pelkkä traktorintekijä, joka ei ymmärrä mitään insinööritaidoista. Seurauksena Lamborghini päätti voittaa Ferrarin tämän omalla kentällä.

Saamansa voitot yrityksestään Lamborghini päätti sijoittaa uuden urheiluautonsa rakentamiseen. Sitä varten perustettiin vuonna 1963 Automobili Ferruccio Lamborghini SpA, lähelle Modenaa (Ferrarin kotikaupunki). Ensimmäinen auto valmistui kuitenkin vielä traktoritehtaassa, ja prototyyppi esiteltiin 1963 Torinon autonäyttelyssä. Varsinainen valmistus alkoi seuraavana vuonna. Tehdas oli hyvin omavarainen, vain vaihteisto hankittiin ZF:ltä, mutta voimansiirrossakin lopulta siirryttiin omiin vaihteistoihin. Tavoite oli kunnianhimoinen - Ferrarin aseman haastaminen.

Lamborghini kuitenkin päätti vetäytyä yritystoiminnasta maatalouskonepuolen kärsiessä lamasta ja menetettyään tärkeän tilauksen vuonna 1972. Yritys myytiin sveitsiläiselle Georges-Henri Rosettille, joka oli ansainnut omaisuutensa kellobisneksessä. Rossettia huolestutti japanilaisten tulo kellomarkkinoille, ja hän halusi siksi yrityksensä laajentuvan uusille toimialoille. Huipputason urheiluautojen valmistaminen vaikutti lupaavalta mahdollisuudelta. Yhtiö ei kuitenkaan pysynyt omistajalla pitkään, vaan Rosetti myi sen René Leimer -nimiselle sijoittajalle.

Lamborghinista tulikin pian nopeasti kiertävää kauppatavaraa. Amerikkalaisesta Zoltan Retistä tuli seuraava omistaja. Yhtiö meni konkurssiin ja joutui huutokauppaan, josta sen hankki Patrick Mimramin suku vuonna 1980. Seuraava omistaja oli Chrysler Corporation vuonna 1987. Chryslerin hankkiessa Lamborghinin oli pitkään palvelleen Countach-mallin seuraajan, Diablon, kehitys jo melko pitkällä. Chrysler kuitenkin vaati muutamia radikaaleja muutoksia malliin ja julkaisu venähti muutamalla vuodella. Viivästyksistä ja omistussuhteiden vaihtumisista huolimatta yritys pystyi pitämään imagonsa kunnossa.

Noin seitsemän omistusvuoden jälkeen Chrysler myi kannattamattomaksi käyneen Lamborghinin autotehtaan noin 40 miljoonalla dollarilla indonesialaiselle Megatechille, jonka taustalla oli Setdco. Osakkeista myytiin edelleen 60% indonesialaiselle VPower-yhtiölle, jonka omistaja oli Indonesian entisen johtajan, Suharton poika, Tommy Suharto, ja 40% MyComille, jonka taustalla oli malesialainen sijoittaja Jeff Yap.

Vuodesta 1998 Lamborghini on ollut vakavaraisissa ja osaavissa käsissä, kun Volkswagen-ryhmä hankki sen omistukseensa. Sen alaisuudessa on lanseerattu kaksi uutta mallia, Murciélago, joka on Diablon seuraaja, sekä pienempi malli Gallardo. Molemmista malleista on esitelty myös avomallit.

Lamborghini tunnetaan urheiluautojensa ja traktoriensa lisäksi F1-kilpamoottoriveneilystä. Useat johtavista kilpatalleista käyttävät Lamborghinin Marine-moottoreita.