Gerenukki
Wikipedia
| Gerenukki | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Gerenukki eli kirahviantilooppi (Litocranius walleri) on Itä-Afrikassa elävä pitkäkaulainen antilooppi. Gerenukki on sukunsa ainoa laji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Kirahviantilooppi on 140-160 sentin pituinen ja 80-105 sentin korkuinen. Painoa naaraalla on 28-45 kiloa, ja koiraalla 31-52 kiloa. Gerenukki on hoikkarakenteinen ja sillä on huomiotaherättävän pitkä ja ohut kaula sekä pieni pää. Gerenukin suu on pieni ja sen jalat ovat hennot ja pitkät. Lyyramaiset sarvet ovat 25-44 senttiset. Väriltään gerenukit ovat selästä tummanruskeita, alempaa ne ovat vaaleanruskeita. Niiden vatsa on vaalea.
[muokkaa] Levinneisyys ja elinympäristö
Gerenukki elää vain Somaliassa, Etiopiassa, Keniassa ja Pohjois-Tansaniassa. Lajin levinneisyys on aikaisemmin ollut laajempi. Laji elää kuivilla ja harvakasvuisilla pensassavanneilla aina 1200 metrin korkeuteen asti. Gerenukkikanta on nykyään noin 70 000 yksilöä
[muokkaa] Elintavat
Gerenukit elävät joko yksin tai pieninä laumoina, joissa on noin 5-12 yksilöä. Laumassa on kuitenkin korkeintaan yksi aikuinen uros. Gerenukit elävät samalla, noin 1-5 neliökilometrin kokoisella alueella usein koko ikänsä. Lajin ei tarvitse juoda, mikä on yksi syy sen paikkauskollisuuteen. Gerenukit nousevat ravintoa etsiessään takajalkojensa varaan kurkottamaan puiden lehtiä ja ottavat tukea etujaloillaan oksista. Sama asento toimii myös naamiointikeinona. Ne jäykistyvät paikoilleen huomatessaan pedon ja lähtevät pakoon pää ja kaula eteenpäin ojennettuna vasta kun peto tulee liian lähelle. Kahdella jalalla ne ylettävät 2 metrin korkeuteen. Eläimet liikkuvat päivällä. Ravinto koostuu puiden ja pensaiden lehdistä ja versoista, erityisesti akaasioista. Gerenukkien elinikä on 10-12 vuotta.
[muokkaa] Lisääntyminen
Kiima-aikana koiraat keräävät naarashaaremin ja taistelevat sarvillaan muita koiraita vastaan. Koiraat merkitsevät naarat silmänedusrauhastensa eritteillä. Rauhasillaan koiraat merkitsevät myös pensaita ja puita. Naaras synnyttää noin 7 kuukauden kantoajan jälkeen yhden poikasen, joka piilottelee ensimmäiset viikot. Se hoitaa vasaa jopa yli vuoden, joten sillä saattaa olla kerralla kaksikin poikasta. Uros tulee sukukypsäksi 1,5 vuotiaana, naaras 1 vuotiaana.
[muokkaa] Lähteet
- Lahti, Seppi ym. (toim.) (1979): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY. ISBN 951-0-08247-3.
- Marttila, Olli (2003): Suuri Savanni. Auris. ISBN 952-99154-0-3.
