Etiopia

Wikipedia

የኢትዮጵያ ፈደራላዊ ዲሞክራሲያዊ ሪፐብሊክ jəʔitjoppʼɨja federalawi dimokrasijawi ripeblik
lippu vaakuna
Valtiomuoto	liittotasavalta
Presidentti Pääministeri	Girma Wolde-Giorgis Meles Zenawi
Pääkaupunki	Addis Abeba
Muita kaupunkeja	Dire Dawa
Pinta-ala  – josta sisävesiä	1 104 300 km² (sijalla 26) 0,7 %
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	74 778 000 (sijalla 16) 68,2 / km² 2,31 % (2006)
Viralliset kielet	amhara
Valuutta	birr (ETB)
BKT (2005)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 72 59,930 miljardia USD 800 USD
HDI (2003)	0,367 (sijalla 170)
Elinkeinorakenne	maatalous 40,1 %, palvelut 47,2 %, teollisuus 12,7 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+3 UTC+4
Itsenäisyys  – aina itsenäinen	–
Lyhenne Maatunnus	ET ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+251
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Whedefit Gesgeshi Woude Henate Ethiopia

Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopia on Afrikan toiseksi runsasväkisin valtio. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia ja Somalimaa, etelässä Kenia sekä lännessä Sudan. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 km². Etiopian pääkaupunki on Addis Abeba.

Ennen vuotta 1945 Etiopia tunnettiin nimellä Abessinia.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Mengistu Haile Mariamin valtakausi 1.2 Zenawin aika 1.3 Lähteet 2 Maantiede 2.1 Osavaltiot 3 Väestö 4 Talous 5 Merkittävimmät luonnonvarat 6 Merkittävimmät vientituotteet 7 Katso myös 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Etiopia on Afrikan vanhin itsenäinen valtio, ja maailman toiseksi vanhin virallisesti kristillinen valtio Armenian jälkeen. Etiopian valtiolla on pitkä, yli 2000 vuoden taakse juontava itsenäinen historia. Etiopia muodostaa poikkeuksen Afrikan valtioista, sillä sitä ei kolonisoitu länsimaiden toimesta, vaan se on säilyttänyt itsenäisyytensä myös kolonialismin aikakaudella lukuun ottamatta Italian lyhyttä miehityskautta vuosina 1936–1941. Italian miehityksen aikana somalien asuttama Ogaden liitettiin Etiopiaan.

Etiopia on ikivanha keisarikunta, jonka keisarilla oli arvonimi negus negusti eli kuninkaiden kuningas. Etiopian keisarikunnan viimeinen keisari oli 1930–1974 hallinnut Haile Selassie. Mussolini syöksi hänet väliaikaisesti vallasta vuonna 1936. Selassie vetosi kansainliittoon, jotta italialaiset ajettaisiin maasta. Britannian sotilasavulla Italian joukot karkotettiin ja keisarivalta palautettiin 1941. 1960-luvulta alkaen pääasialliseksi liittolaiseksi nousi Yhdysvallat. Ulkopoliittisista ansioistaan huolimatta Selassie ei onnistunut kehittämään Etiopian feodaalista talousjärjestelmää nykyaikaisemmaksi. Myös toimet koulutuksen kehittämiseksi jäivät riittämättömiksi. Vuonna 1973 satoja tuhansia kuoli nälkään Wollon maakunnassa kuivuuden tuhottua sadon, mikä paljastui vasta BBC:n tehtyä dokumentin aiheesta. Vuonna 1974 armeija kapinoi ja maassa kuria pitämään perustettiin asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvosto (Derg), joka syöksi Selassien valtaistuimelta vuoden 1974 sotilasvallankaappauksessa. Seuraavana vuonna Haile Selassie murhattiin ja keisarikunta lakkautettiin.

[muokkaa] Mengistu Haile Mariamin valtakausi

Varsin nopeasti vallan hankki Mengistu Haile Mariam, joka hallitsi Etiopiaa seuraavat 17 vuotta. Hän siirsi maan sosialismin tielle 21. joulukuuta 1974. Seuraavana vuonna hän kansallisti rahalaitokset ja tehtaat. Maaliskuussa 1975 maaomaisuus kansallistettiin, mikä aiheutti vakavia häiriöitä maataloudelle kuivuuden lisäksi. Etiopiaan liitetyt alueet kuten Eritrea ja Ogaden kapinoivat, mutta Derg taisteli Somalian joukkojen avustamia separatisteja vastaan. Mengistun noustua johtoon hän käynnisti 1977–1979 "punaisen terrorin" vastavallankumouksellisia ja vihollisiaan vastaan.

Mengistun kanssa liittoutunut Neuvostoliitto uhkasi lopettaa apunsa Somalialle, ja neuvostoliittolaisten ja kuubalaisten joukkojen avulla taistelut Ogadenissa päätettiin. Eritrea ja sen naapuri Tigré jatkoivat itsenäisyystaisteluaan. Sotaa sekoitti kolmen vuoden sateeton kausi Eritreassa. Länsiavun lisäksi Etiopia pyrki siirtämään väestöä maasta hedelmällisempään etelään. Vuoteen 1986 mennessä puolisen miljoonaa pakkosiirrettiin. Tuolloin maan hallinto oli solminut normaalit suhteet naapurimaihinsa ja vuoden 1987 perustuslain mukaan Mengistu Haile Mariamista tuli maan presidentti. Seuranneen kuivuuden aikana sissit häiritsivät yrityksiä jakaa ruoka-apua. Eritrean kansanvapautusrintama ja Tigrén kansanvapautusrintama (TPLF) valtasivat Tigrén helmikuussa 1989, mikä oli hallituksen ensimmäinen merkittävä tappio. Toukokuussa 1989 Mengistua vastaan tehtiin vallankaappausyritys, jonka jälkeen asevoimien korkein johto puhdistettiin. Entisen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin välityksellä aloitettiin rauhanneuvottelut elokuussa 1989. Samalla kuivuus uhkasi aiheuttaa uuden nälänhädän.

Tämän jälkeen Mengistu yritti vielä pitäytyä vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden sekä vahvistamalla taloutta liberaaleilla uudistuksilla. Neuvostoliiton neuvonantajat vetäytyivät maasta maaliskuussa 1990. Kapinallisten paine kasvoi koko vuoden 1991 ja Mengistu pakeni lopulta Zimbabween 21. toukokuuta 1991. Etiopian kansanvallankumouksellinen demokraattinen rintama (EPRDF) valloitti maan pääkaupungin Addis Abeban ja Eritrean kansanvapautusrintama sai haltuunsa koko Eritrean ja sen pääkaupungin Asmaran 30 vuoden taistelun jälkeen.

[muokkaa] Zenawin aika

Heinäkuussa 1991 poliittiset ja etniset ryhmät tapasivat ja perustettiin väliaikaishallitus. EPRDF:n johtaja Meles Zenawi valittiin maan valtionpäämieheksi 21. heinäkuuta 1991. Huhtikuun 1993 kansanäänestyksessä eritrealaiset äänestivät ylivoimaisesti itsenäisyyden puolesta, mikä tunnustettiin. Vuonna 1994 maa sai uuden perustuslain ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset monipuoluevaalit maan historian aikana. EPRDF voitti suurimman osan paikoista ja Negasso Gidada valittiin presidentiksi ja Meles Zenawi pääministeriksi.

Toukouussa 1998 Etiopian ja Eritrean välillä rajasota kiistellystä alueesta, ns. Badmen kolmiosta. Taistelu alkoivat uudelleen helmikuussa 1999 ja laajenivat täysimittaiseksi sodaksi. Sota jatkoi jälleen toukokuussa 1999 maiden rajalla. Etiopia valtasi myös Somalian Baiodoan, jota hallitsi Eritrean tukema sotaherra Hussein Aideed. Pienen tauon jälkeen taistelut alkoivat uudelleen kesäkuussa, jolloin Etiopia sanoi surmanneensa 8000 eritrealaista ja Eritrea 1 850 etiopialaista. Afrikan yhtenäisyysjärjestö yritti sovitella maiden välejä, mutta epäonnistui Etiopian hylättyä sen rauhansuunnitelman.

Vuonna 2000 Etiopiaan iski kuivuus, joka johti 16 miljoonan ihmisen nälänhädän uhkaan. Samaan aikaan etelässä palot tuhosivat suuria alueita. Kun taistelut Eritrean kanssa jatkuivat toukokuussa 2000, YK uhkasi avun keskeyttämisellä. Ainakin 20000 osoitti mieltään länsimaita vastaan Addis Abebassa ja kivitti USA:n ja Britannian lähetystöjä. Toukokuun 2000 hyökkäys pakotti Eritrean puolustuskannalle ja kesäkuussa hyväksyttiin rauhansopimus ja maihin tuli YK:n rauhanturvaajia. Joulukuussa 2000 maat solmivat rauhansopimuksen Algeriassa. Maiden välinen raja on edelleen vahvistamatta.

Maaliskuussa 2001 pääministeri Meles Zenawi selviytyi Tigren kansanvapautusrintaman yrityksestä poistaa hänet vallasta ja määräsi iskusta korruptiota ja TPLF:n hallitsemia yrityksiä vastaan. Huhtikuussa 2001 poliisi surmasi 39 opiskelijaa, jotka osoittivat mieltään akateemisten ja kansalaisoikeuksien puolesta ja poliisiväkivaltaa vastaan. Lokakuussa 2001 parlamentti valitsi Girma Wolde-Giorgisin presidentiksi.

Tammi–helmikuussa 2004 ainakin 200 tapettiin etnisissä väkivaltaisuuksissa Gambellan alueella ja kymmenettuhannet ihmiset pakenivat alueelta. HRW syytti armeijaa murhista, raiskauksista ja kidutuksesta anuak-kansaa vastaan.^[1]

Toukokuussa 2005 järjestettiin kolmannet monipuoluevaalit, jotka Meles Zenawin EPRDF voitti jälleen. Opposition protesteissa vaalivilppiä vastaan ainakin 36 sai surmansa. Elo–syyskuussa järjestetyllä toisella kierroksella sama toistui.

Syyskuussa 2006 Etiopia kielsi, että sen joukkoja olisi Somaliassa sotimassa tunnustetun väliaikaishallituksen puolella Somalian islamisteja vastaan. Sittemmin molemmat osapuolet julistivat olevansa "teknisesti" sodassa toistensa kanssa. Joulukuun raporttien mukaan Etiopia oli siirtänyt Somaliaan ainakin 50 panssarivaunua ja sen ilmavoimat pommittivat jouluaattona kahta lentokenttää.

[muokkaa] Lähteet

BBCTimeline: Ethiopia (BBC)

Tiscali

[muokkaa] Maantiede

Etiopia sijaitsee Afrikan sarvessa ja sitä ympäröi pohjoisessa ja koillisessa Eritrea, idässä Djibouti ja Somalia, etelässä Kenia ja lännessä ja lounaassa Sudan. Etiopia on osittain Sahelin aluella. Etiopian sijainnin ja korkeuserojen seurauksena maassa on kolme ilmastollista vyöhykettä. Korkeimmat alueet (2400 metristä ylöspäin) muodostavat viileimmän vyöhykkeen, jossa lämpötilat nousevat korkeintaan 16 °C. 1500-2400 metrin korkeudessa lämpötila vaihtelee 16 °C ja 30 °C välillä. Alavilla seuduilla ilmasto on kuuma ja alueesta riippuen kuiva tai trooppinen. Varsinainen sadekausi ajoittuu tavallisesti heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Tärkeimmät joet ovat Sininen-Niili (Abay Wenz), Tekeze,Awash, Omo ja Sagan. Maan korkein kohta on Ras Dashen 4620 m.

[muokkaa] Osavaltiot

Etiopiassa on yhdeksän kansallisuuksien mukaan rajattua osavaltiota sekä kaksi erityisaseman omaavaa kaupunkia.

1. Addis Abeba (kaupunki)
2. Afar
3. Amhara
4. Bišangul Gumuz
5. Dire Dawa (kaupunki)
6. Gambela
7. Harari
8. Oromia
9. Somali (sisältää Ogaadenin alueen)
10. Jedebub biherotš biheresebotš na hizbotš eli etelän monikansallinen maakunta
11. Tigre

Liittotasavallan perustuslakiin ^[2] on kirjattu osavaltioille oikeus itsenäistyä, mutta käytännössä hallitus on vastustanut erityisesti oromojen, somalien ja tigrejen keskuudessa esiintyviä itsenäistymispyrkimyksiä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.

[muokkaa] Väestö

Arviot Etiopian väkiluvusta vaihtelevat, useimmiten esitetyt arviot liikkuvat noin 65-70 miljoonan välillä. Keskimääräinen väestönkasvu on noin 2-2,5 % ja väestöennuste vuodelle 2050 n. 171 miljoonaa henkeä. Suurimmat heimot ovat oromot (n. 20-25 miljoonaa) ja amharat (n. 15-20 miljoonaa). Nykyisin hallitsevassa asemassa olevan heimon tigren jäseniä on noin 5 miljoonaa. Perinteisesti amharat ovat pitäneet valtaa käsissään.

Etiopiassa puhutaan useita kotoperäisiä kieliä, joidenkin arvioiden mukaan niitä on jopa 84. Etiopian virallinen kieli on amhara. Muita merkittäviä kieliä ovat suurin kieli oromoo, tigre, somali, afar ja hadija eli gurage. Suurin osa Etiopian kotoperäisistä kielistä kuuluu afroaasialaisiin ja nilosaharalaisiin kieliin. Lisäksi arabiaa ja englantia opetetaan kouluissa vieraina kielinä. Englanti toimii Etiopiassa perusastetta korkeamman koulutuksen kielenä.

Maassa vallitsee täydellinen uskonnonvapaus. Vuoden 1998 arvion mukaan noin 45-50 % etiopialaisista on muslimeja. Kristittyjä on 35-40 %, ja heitä suurin osa kuuluu Etiopian ortodoksiseen kirkkoon, jonka katsotaan olevan orientaalinen kirkko. Animisteja on noin 12 % ja muihin uskontokuntiin kuuluvia tai uskonnottomia muutama prosentti. Etiopian luterilainen kirkkokunta Mekane Jesus on maailman nopeimmin kasvava luterilainen kirkko.

[muokkaa] Talous

Etiopian talous perustuu maatalouteen, joka tuottaa puolet bruttokansantuotteesta ja josta 80 % etiopialaisista saa elantonsa. Maa kuuluu maailman köyhimpien maiden joukkoon. Bruttokansantulo oli vuonna 2005 noin 800 USD asukasta kohden. Köyhiä asukkaista on lähes puolet (n. 45 %). Odotettavissa oleva elinikä on miehillä 47,67 ja naisilla 50,03 vuotta (2005) ja lukutaitoisia väestöstä on 39 % (2000).

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

Etiopian merkittävimmät luonnonvarat ovat kulta, platina, kupari ja potaska.

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kahvi

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Etiopian keisareista

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Targeting the Anuak: Human Rights Violations and Crimes against Humanity in Ethiopia’s Gambella Region
2. ↑ The Parliament of the Federal Democratic Republic of Ethiopia http://www.ethiopar.net/

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Ethiopia Wikitravelissa (englanniksi)