New Immissions/Updates:
boundless - educate - edutalab - empatico - es-ebooks - es16 - fr16 - fsfiles - hesperian - solidaria - wikipediaforschools
- wikipediaforschoolses - wikipediaforschoolsfr - wikipediaforschoolspt - worldmap -

See also: Liber Liber - Libro Parlato - Liber Musica  - Manuzio -  Liber Liber ISO Files - Alphabetical Order - Multivolume ZIP Complete Archive - PDF Files - OGG Music Files -

PROJECT GUTENBERG HTML: Volume I - Volume II - Volume III - Volume IV - Volume V - Volume VI - Volume VII - Volume VIII - Volume IX

Ascolta ""Volevo solo fare un audiolibro"" su Spreaker.
CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kenia – Wikipedia

Kenia

Wikipedia

Jamhuri Ya Kenya
Republic of Kenya
Kenian lippu   Kenian vaakuna
lippu vaakuna
Kenian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti Mwai Kibaki
Pääkaupunki Nairobi
1°16′S 36°48′E
Muita kaupunkeja Mombasa
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
582 650 km² (sijalla 46)
2,3 %
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
33 829 590 (sijalla 36)
58,1 / km²
2,57 % (2006)
Viralliset kielet englanti, swahili
Valuutta Kenian shillinki (KES)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 88
39,6 miljardia USD
1 200 USD
HDI (2003) 0,474 (sijalla 154)
Elinkeinorakenne maatalous 16,3 %,
palvelut 65,1 %,
teollisuus 18,8 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+3
UTC+3
Itsenäisyys
Yhdistyneestä kuningaskunnasta
 
12. joulukuuta 1963
Lyhenne
Maatunnus
 
KE
ajoneuvot: EAK
lentokoneet: 5Y
Kansainvälinen
suuntanumero
+254
Motto Harambee
Kansallislaulu Ee Mungu Nguvu Yetu

Kenian tasavalta eli Kenia on Itä-Afrikassa sijaitseva valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kenialla ei ole itsenäisenä valtiona pitkää historiaa. Kenia oli Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa vuodesta 1920. Keniasta tuli kuitenkin itsenäinen vuonna 1963, jolloin britit lähtivät maasta. Tasavallaksi maa tuli vuonna 1964.

Kenian kuuluisin johtaja oli Jomo Kenyatta, oikealta nimeltään Kamau wa Ngengi. Hän oli afrikkalaisperäinen poliitikko ja itsenäisen Kenian ensimmäinen pääministeri (vuosina 1963–1964). Presidentiksi Kenyatta valittiin vuonna 1964 ja toimitti virkaa aina kuolemaansa eli vuoteen 1978 asti. Seuraavaksi presidentiksi valittiin Daniel arap Moi.

[muokkaa] Kenian provinssit

Kenia jakautuu seitsemään maakuntaan ja Nairobin alueeseen. Maakunnat (Mikoa) on jaettu 71 kuntaan (Wilaya), jotka on vielä jaettu 262 piiriin (Taarafa)

Maakunnat ovat:

  • Keskinen maakunta
  • Rannikon maakunta
  • Itäinen maakunta
  • Nyanza
  • Läntinen maakunta
  • Hautavajoama
  • Koillinen maakunta

[muokkaa] Maantiede

Kenia satelliittikuvassa marraskuussa
Kenia satelliittikuvassa marraskuussa

  • Pinta-ala : 582 650 km²
  • Rajaa : 3 477 km
  • Rannikkoa : 536 km

[muokkaa] Talous

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestöjakauma

Kenian kieliryhmät ja etniset ryhmät
Kenian kieliryhmät ja etniset ryhmät

Keniassa elää yli 70 erilaista etnistä ryhmää aina seitsemän miljoonan ihmisen kikujuista noin 500 hengen kokoiseen El Molo -heimoon. Kenian etniset ryhmät voidaan kielitieteellisesti jakaa kolmeen haaraan: bantuihin, nilootteihin ja kuušilaisiin. Yksikään ryhmä ei muodosta enemmistöä Kenian väestöstä. Viisi suurinta ryhmää, kikujut, luot, luhyat, kambat ja kalenjinit muodostavat noin 70 % maan väestöstä. 97,58 % Kenian kansalaisista kuuluu sen 32 pääasialliseen alkuperäisheimoon. Näistä kikujut ovat kaikista eniten edustettuina julkisen elämän sektorilla, hallituksessa, liike-elämässä ja ammateissa. Luot ovat pääasiallisesti kaupustelijoita ja käsityöläisiä. Kambat ovat hyvin edustettuina puolustuksessa ja lainsäädännössä. Kalenjinit ovat pääasiassa maanviljelijöitä (ja juoksijoita). Alkuperäisten afrikkalaisten heimojen lisäksi Keniassa asuu myös arabeja ja itäaasialaisia, pääasiassa keskittyneinä suuriin kaupunkeihin kuten Mombasaan. Arabit ovat lähes poikkeuksetta Kenian kansalaisia ja puhuvat swahilia. Lisäksi Keniassa on ehkä Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta Afrikan suurin eurooppalaisyhteisö.

Kenian etninen monimuotoisuus on johtanut usein myös hankaluuksiin. Heimojen välinen kilpailu vallasta ja erityisesti katkeruus kikujujen hallinnoimassa politiikassa ja liike-elämässä on vaikuttanut kielteisesti yhteisen isänmaallisen hengen syntymiseen.

[muokkaa] Etniset ryhmät:

Näkymä Tsavo East-kansallispuistosta, läheltä rannikkoa.
Näkymä Tsavo East-kansallispuistosta, läheltä rannikkoa.
  • kikujut 20,12 %
  • luot 13,91 %
  • luhyat 13,28 %
  • kambat 10,95 %
  • kalenjinit 10,88 %
  • kisiit 6,41 %
  • merut 5,07 %
  • mijikendat 4,76 %
  • somalit 2,29 %
  • turkanat 1,86 %
 
  • masait 1,42 %
  • embut 1,08 %
  • taitat 1,00 %
  • itesot 0,78 %
  • kuriat 0,54 %
  • tharakat 0,45 %
  • beret 0,45 %
  • pokomot 0,32 %
  • oromot eli booranat 0,31 %
  • bajunit 0,22 %
 
  • nderobot 0,19 %
  • rendillet 0,17 %
  • ormat 0,15 %
  • gabbrat 0,15 %
  • swahilit 0,09 %
  • njempsit 0,06 %
  • tavetat 0,06 %
  • sakuyat 0,04 %
  • banit ja sanyet 0,07 %

[muokkaa] Muita lukuja

  • Väestöennuste vuodeksi 2050: 44,0 milj.
  • Keskimääräinen väestönkasvu vuosina 2000–2005: 1,5 %
  • Odotettavissa oleva elinikä: 45 vuotta (2002)
  • Lukutaitoisten osuus aikuisväestöstä: 82 % (2000)
  • Kielet: englanti (virallinen), swahili (virallinen), useita paikallisia kieliä
  • Uskonnot: protestantit (sis. anglikaanit) 38 %, katoliset 28 %, paikalliset uskonnot 26 %, muslimit 6 %, muut 2 %

[muokkaa] Kulttuuri

Kenialainen nainen
Kenialainen nainen

Johtuen Kenian todella kirjavasta etnisestä monimuotoisuudesta, ei ole olemassa varsinaista yhtäläistä "kenialaista kulttuuria". Kullakin heimolla on omanlaisensa kulttuuri niin arkkitehtuurin, keittiön, vaatetuksen, maanviljelyksen, metsästyksen, mattojen, aseiden, kilpien, kaiverrusten, kuvanveiston ja muiden osa-alueiden muodossa.

Suurin osa käsitöistä ja taiteesta on varmistettu turistirihkamaksi, ja Nairobin keskustassa kulkiessaan voi tämän monimuotoisuuden todeta kaupustelijoiden tuotteita nähdessään. Enemmän tai vähemmän taidokkaasti veistettyjä patsaita ja kuvia myydään vaihtelevin hinnoin. Muita turisteille kaupusteltavia tuotteita ovat muun muassa korit, veistellyt saippuapalat, norsunkarvakorut (ei oikeaa norsun karvaa), masai-heimon korut, musiikki-instrumentit sekä hopea ja kulta.

Kaikille Kenian heimoille tärkeitä tavaroita, joita ei ole tarkoitettu turisteille kaupusteltavaksi, ovat käsityöläisten pois viskatuista tavaroista valmistettavat normaalit jokapäiväiset esineet ja tavarat kuten vanhoista öljytynnyreistä valmistetut keittokattilat tai vanhoista renkaista tehdyt sandaalit.

Erityisen näkyvä, monilla väestönosilla esiintyvä kenialainen vaate on kanga. Se on suuri ja värikäs vaate, jota erityisesti naiset pitävät muun muassa muun vaatetuksen päällä estämässä niitä likaantumasta, tai vaikkapa lasten tai tavaroiden kantamiseen.

Kenialainen keittiö on osa itäisen Afrikan ruokakulttuuria, jossa melkein kaikki ruoka valmistetaan keittämällä vedessä tai kookosmaidossa, uppopaistamalla öljyssä tai grillaamalla avohiilloksella. Ruokaa paahdetaan myös kuumilla kivilla tai rautapannulla. Perinteinen liesi on kolmen kiven keskelle sytytetty nuotio. Polttopuiden niukkuuden takia polttoaineena käytetään myös kuivaa eläinten lantaa. Maissia käytetään paljon ja siitä valmistettua puuroa, ugalia, syödään koko itäisessä Afrikassa. Ugalia syödään sormin oikealla kädellä. Miltei joka ruokalajissa käytetään tomaattia, sipulia, inkivääriä ja chiliä. Rannikkoalueilla kookosmaidon käyttö on myös yleistä. Tilapia-kirjoahven tai pienen silakan näköinen ndaga ovat paikallisia kalalajeja. Kalat yleensä kuivataan ja haudutetaan muhennokseksi. Lihoista käytetään eniten broileria.

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Kenia.


Static Wikipedia (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu