Hauki
Wikipedia
| Hauki | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Hauki (Esox lucius) |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Tieteellinen nimi | ||||||||||||||||||
| Esox lucius Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
Hauki (Esox lucius) on sisävesissä ja rannikkoalueilla elävä petokala. Se on Suomen toiseksi yleisin kala.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Hauen pohjaväri on vihreä ja sen kyljissä on vaaleanvihreitä tai keltaisia raitoja ja pilkkuja, vatsa hauella on vaalea. Väritys sopii hyvin aluskasvillisuuden joukossa piileskelyyn ja saaliin kyttäämiseen. Hauella on suuri pää ja kita sekä terävät hampaat ja suuret silmät. Sen ruumiinrakenne on solakka ja evät ovat keskittyneet petokaloille tyypillisesti peräpäähän. Tämä mahdollistaa nopeat hyökkäykset saaliin kimppuun. Hauki voi parhaimmillaan kasvaa jopa puolitoistametriseksi ja 35-kiloiseksi, mutta Suomessa hauki harvoin saavuttaa yli 140 cm:n pituutta ja yli 20 kilon painoa.
[muokkaa] Levinneisyys
Haukea tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa hauki on levinnyt koko maahan. Itämeressä haukea on säännöllisesti alueilla, joiden suolapitoisuus ei ylitä 18:aa promillea, mutta hauen lisääntyminen onnistuu vain alle 7 promillen suolapitoisessa vedessä. Hauki viihtyy parhaiten 10–15-asteisessa vedessä.
[muokkaa] Ravinto
Hauki on petokala, joka syö ravinnokseen pienempiä kaloja ja joissain tapauksissa myös vesilintujen poikasia. Hauki on opportunisti eikä se nirsoile mitään kalalajia saaliinaan. Hauen ruokalista riippuu aina oman vesistön mukaan esim. pienen metsälammen hauki syö lammen valtalajia ahventa, kun taas sen virtavedessä elävä serkku syö siellä uivia taimenia. Hauen kyky adaptoitua ruokansa suhteen antaa sille suuren edun ravintokilpailussa, sekä miltei takaa hauelle ravintoketjun kärkisijan. Näiden seikkojen takia hauen saalisluettelo on laaja, se koostuu kulloinkin, mitä hauki sattuu saamaan eteensä, mutta miltei aina siihen kuuluu särki ja ahven. Hauki on kannibaali, eikä se siis epäröi syödä pienempää lajitoveriaan.
Hauki saalistaa vaanien yleensä kasvillisuuden seassa (esim. kaislikot). Se etsii sopivan kyttäyspaikan ja vaanii siellä rauhassa, kunnes potentiaalinen saaliskohde on näkyvissä. Tällöin hauki alkaa liikkua hitaasti kohti saalistaan, kunnes saalis on iskuetäisyydellä, silloin se iskee nopeasti, tarttuu saaliiseensa, kääntää sen suussaan nieltävään asentoon ja syö saaliinsa.
Pienet hauet tarvitsevat ravintokalaa 5–10 kiloa kasvaakseen itse yhden kilon. Suurilla hauilla tämä suhde kuitenkin muuttuu ja on jopa 30 : 1: kasvaakseen kilon ne tarvitsevat kolmekymmentä kiloa ravintokalaa. Vaikka luku kuulostaa suurelta, ei suurikaan hauki haittaa sen saaliskalojen populaatioita.
[muokkaa] Lisääntyminen
Hauen kutuaika on keväällä. Sisävesien hauet voivat käyttää kutualustanaan nopeasti lämpeneviä tulvaniittyjen vesiä. Poikaset ovat aluksi kiinni vesikasveissa ja siirtyvät sitten hieman syvempiin vesiin. Hauet ovat paikkauskollisia kaloja ja liikkuvat pidempiä matkoja lähinnä vain keväisin kutupaikalle ja muulloin esimerkiksi kalaparven perässä.
[muokkaa] Kalastus ja käyttö
Haukea pyydetään pääasiassa verkoilla, katiskoilla, uistelemalla, täkyillä ja iskukoukuilla. Myös rysäpyynti ja tuulastus voivat tuottaa hyvän haukisaaliin.
Suomessa hauki on suosittu ruokakala, vaikkakin se on joidenkin mielestä hiukan mauton. Monin paikoin haukea ei pidetä ruokakalana lainkaan, mutta mm. Saksassa ja Suomessa sitä syödään yleisesti. Ranskalainen keittiö arvostaa haukea suuresti ruokakalana, siksi hauki on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi. Erittäin suurien haukien syöminen ei ole suositeltavaa, sillä ne voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja, joita kertyy hauen elimistöön sen ravinnosta. Lisäksi vanhan hauen liha maistuu melko puisevalle.
[muokkaa] Triviaa
Kalevalassa Väinämöinen teki kanteleen hauen leukaluusta.
Wanhan kansan haukisäännön mukaan:
- pienet hauet paistetaan
- vähän isommat keitetään
- vähän isommat keitetään ja jauhetaan murekkeeksi
- vähän isommat täytetään ja laitetaan uuniin
- vähän vielä isommat täytetään ja laitetaan seinälle
Nykyisin suuret hauet suositellaan vapautettavaksi mikäli mahdollista suurhaukikannan säilyttämiseksi. Lisätietoja suurhauen vapauttamisesta ja hauenkalastuksesta on Suomen Haukiseuran sivuilla, kts. linkki alla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
