Heinkel He 111
Wikipedia
Heinkel He 111 oli saksalainen, kaksimoottorinen ja yksitasoinen keskiraskas pommikone. Se oli Luftwaffen eniten käyttämä pommikone toisen maailmansodan alkupuolella. Koneen ensilento lennettiin 24. helmikuuta 1935, ja se esiintyi ensimmäisen kerran taistelukäytössä Espanjan sisällissodassa Condor-legioonan kalustona. Taistelussa Britanniasta kone kantoi päävastuun pommituksista. Hitaalla Heinkel He 111 -koneella operoineet laivueet kärsivät suuria tappioita, ja koneet siirrettiin vähitellen öisin tapahtuviin pommituksiin. Konetta valmistettiin Saksassa kuitenkin vuoteen 1944 asti, syynä tähän oli vaikeudet Heinkel He 111:n seuraajaksi suunnitellun Heinkel He 177:n tuotannossa. Tuotantoversioiden lisäksi koneesta kehitettiin muun muassa erikoisversio He 111 Z (Zwilling) yhdistämällä kaksi konetta siivistään toisiinsa. Z-versiota käytettiin Messerschmitt Me 321-jättiläisliitokoneiden hinauksiin. Konetta valmistettiin myös Espanjassa 1950-luvulle asti, viime vaiheessa Rolls-Royce Merlin-moottoreilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniset tiedot
[muokkaa] Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 5
- Kärkiväli: 22,60 m
- Pituus: 16,40 m
- Korkeus: 3,40 m
- Tyhjäpaino: 8 680 kg
- Maksimipaino: 14 000 kg
- Voimalaite: Kaksi Junkers Jumo 211F V12-moottoria, teho 1350 hv/moottori.
[muokkaa] Suoritusarvot
- Huippunopeus 6 000 metrin korkeudella: 436 km/h
- Lentomatka: 1 950 km
- Lakikorkeus: 6 700 m.
[muokkaa] Aseistus
- 4-7 7,92 mm MG 15 tai MG 81-konekivääriä, yksi 20 mm MG FF-tykki, yksi 13 mm MG 131-konekivääri
- 4 000 kg pommeja.
[muokkaa] Lähteet:
- Jackson, Robert (2003): Aircraft of World War II: development, weaponry, specifications. Leicester: Silverdale Books. ISBN 1-85605-751-8.
