Ilves
Wikipedia
| Ilves | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||
|
Ilves eli euraasialainen ilves (Felis lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, ja se on Euroopan ja Siperian metsien tärkeimpiä petoja. Se on Suomessa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen se saalistaa erityisesti jäniksiä ja kanalintuja mutta myös isompia nisäkkäitä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ilveskannan kooksi Suomessa arvioidaan tällä hetkellä noin 1200 yksilöä (huhtikuu 2006). Yli 90 prosenttia ilveksistä elää Venäjällä. Keski-Euroopassa (muun muassa Puolassa ja Karpaateilla) on noin 5000 ilvestä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Ilves on kooltaan keskikokoinen kissaeläin: ruumiin pituus on 70–140 cm ja paino 8–25 kg. Uros on jonkin verran naarasta suurempi.
Ilvekselle erittäin ominaisia tuntomerkkejä ovat lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä.
Turkin väri on harmaan- tai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia, jotka erottuvat parhaiten jaloissa.
[muokkaa] Lisääntyminen
Naarasilves tulee kiimaan kevättalvella. Herättääkseen uroksen mielenkiinnon se suihkuttaa virtsaansa ympäri elinpiiriään ja kirkuu äänekkäästi. Urokset tappelevat siitä, kuka pääsee parittelemaan. Pariteltuaan uros jatkaa matkaansa ja etsii seuraavan naaraan.
Noin kymmenen viikkoa myöhemmin naaras synnyttää tavallisesti 2–3 poikasta lämpimästi verhoiltuun pesäluolaan. Ensimmäisen 2–3 viikon ajan pentujen silmät pysyvät kiinni. Pennut eivät osaa kävellä, joten ne eivät myöskään pääse harhailemaan pesän ulkopuolelle. Emo huolehtii niistä hellästi ja imettää niitä noin kaksi kuukautta, minkä jälkeen poikaset alkavat tutustua ympäristöönsä ja seurata emoa pyyntiretkille. Vasta vuoden ikäisinä ne oppivat tappamaan. Emo ei surmaa pyytämäänsä saalista, vaan luovuttaa tehtävän pennuille. Pian emo karkottaa jälkeläisensä ja ne saavat tulla toimeen omin päin.
[muokkaa] Reviiri
Ilveksen elinpiiri eli reviiri vaihtelee kooltaan ja on 100:n ja 1000:n neliökilometrin välillä. Uroksella elinpiiri on kooltaan suurempi ja sen elinalueella voi elää useampiakin naaraita. Ilves on liikkeellä hämärän aikaan ja öisin, jolloin se pimeässäkin kissaeläinten tapaan hyvin näkee, mutta joskus myös päiväsaikaan. Yhden yön kuluessa ilves voi saalista etsiessään pisimmillään taittaa taivalta yli 20 kilometriäkin. Vaikka ilves parhaiten viihtyykin syrjäisillä metsäalueilla, se on muuttuneissa oloissa sopeutunut asustelemaan myös ihmisasutuksen lähettyvillä ja siten siitä voidaan käyttää osuvaa nimitystä kulttuuripeto.
[muokkaa] Ravinto
Ilves on lihansyöjä. Saalisvalikoimaan kuuluvat erikokoiset eläimet pikkujyrsijöistä ja jäniksistä poroihin ja peuroihin. Myös linnut jäävät tämän nopean saalistajan kynsiin. Ilves hiipii matalana ja huomaamattomasti saaliinsa lähelle ja tekee loppuvaiheessa rajun yllätyshyökkäyksen suurilla loikillaan. Jos saalis ei heti tässä vaiheessa jää ilveksen kynsiin, voi seurata lyhyt ja raju takaa-ajo. Pitkään takaa-ajoon ei sprintterin ominaisuuksin varustettu ilves kykene.
Ilves muistuttaa hieman felis villikissaa.
[muokkaa] Alalajit
- Lynx lynx lynx – Skandinavia, Keski- ja Itä-Eurooppa, läntinen Siperia
- Lynx lynx dinniki – Kaukasus
- Lynx lynx isabellinus – Keski-Aasia
- Lynx lynx koslowi – keskinen Siperia
- Lynx lynx sardiniae (sukupuutto) – Sardinia
- Lynx lynx stroganovi – Amurin alue
- Lynx lynx wrangelli– itäinen Siperia
| Kissaeläimet |
|---|
| Isot kissat |
| gepardi | jaguaari | leijona | leopardi | lumileopardi | puuma | tiikeri |
| Keskikokoiset |
| aavikkoilves | ilves | jaguarundi | margai | oselotti | puuleopardi | servaali | tiikerikissa |
