Ion Iliescu
Wikipedia
Ion Iliescu (s. 3. maaliskuuta 1930, Oltentia) on romanialainen poliitikko. Hän oli Romanian presidentti 1990–1996 ja 2000–2004 ja sittemmin sosiaalidemokraattisen puolueen senaattori.
Ion Iliescun isä Alexandru Iliescu oli rautatietyöläinen ja kommunistipuolueen jäsen vielä sen ollessa kielletty ja kuoli vankilassa 1945. Äiti Mariţa oli kamarineito.
Iliescu opiskeli sähkötekniikkaa Bukarestissa ja suoritti tutkinnon Bukarestin polyteknillisessä koulussa ja Moskovan yliopiston energiainstituutissa. Iliescu liittyi kommunistiseen nuorisoliittoon (Uniunea Tineretului Comunist) 1944 ja puolueeseen 1953 ja saavutti nuorisoliiton keskuskomitean sihteerin aseman 1956 ja pääsi puolueen keskuskomiteaan 1965 ja sen sihteeriksi, joka oli ehkä maan toiseksi korkein asema. Hän oli nuorisoasioiden ministerinä 1967–1971. Iliescu meni naimisiin 1951 insinööri Elana Şerbănescun kanssa.
Vuonna 1971 Nicolae Ceauşescu kuitenkin poisti hänet kaikista tehtävistään ja lähetti Timişin maakunnan (judeţ) neuvoston varapuheenjohtajaksi 1971–1974 ja Iaşin maakunnan johtoon 1974–1979. Vuonna 1984 hänet erotettiin puolueesta ja vuoteen 1989 hän oli Editura Tehnică -kustannusyhtiön johdossa. Gorbatšovin vieraillessa Romaniassa heinäkuussa 1989 Iliescu karkotettiin Bukarestista jotteivat he tapaisi toisiaan.
Iliescu sai mainetta välittömästi Nicolae Ceauşescun vallasta syösseen vallankumouksen jälkeen joulukuussa 1989. Hän nousi FNS:n (Frontul Salvării Naţionale) johtoon, sen puheenjohtajaksi 22. joulukuuta 1989. FNS muodosti väliaikaisen hallituksen, kansallisen pelastuksen rintaman neuvoston, joka tunnustettiin maan lailliseksi hallitukseksi kun Ceauşescut oli teloitettu. Rintama ei kuitenkaan ryhtynyt suuriin uudistuksiin, vaan lähinnä perestroika-tyyliseen uudistamiseen yhteiskunnan rakenteiden pysyessä samoina johdon vaihtuessa. Kommunistimyönteiset kaivostyöläiset murskasivat opiskelijoiden mielenosoitukset uutta hallintoa vastaan (ns. mineriada 13.–15. kesäkuuta 1990).
Romaniassa järjestettiin vaalit toukokuussa 1990 ja Iliescu valittiin presidentiksi suurelle enemmistöllä. Uuden perustuslain hyväksymisen jälkeen Iliescu valittiin uudelle kaudelle lokakuussa 1992 61% äänistä. Tässä vaalissa Iliesculla oli apunaan valtion media, jonka Televiziunea Română oli ainoa valtakunnallinen TV-kanava vuoteen 1993.
Myrskyisänä kautena 1990–1996 puolueet ja pääministerit tulivat ja menivät; FSN hajosi kahteen ryhmäkuntaan, josta Iliescun johtamasta tuli 1993 mennessä Romanian sosiaalidemokraattinen puolue.
Vuonna 1996 Iliescu hävisi presidentinvaalin Emil Constantinesculle. Yli miljoona ääntä hylättiin, mikä johti syytöksiin vaalivilpistä.
Vuonna 2000 Iliescu asettui taas ehdolle ja joutui toiselle kierrokselle äärinationalistisen Suur-Romania puolueen Corneliu Vadim Tudorin kanssa, jonka voitti. Hän aloitti kautensa 20. joulukuuta 2000. Keskustaoikeisto oli lyöty vuoden 2000 vaalien jälkeen edellisvuosien epämieluisien talousuudistusten jälkeen.
Iliescun kausi päättyi 20. joulukuuta 2004, jolloin häntä seurasi Demokraattisen puolueen Traian Băsescu. Sosiaalidemokraattisen puolueen johtajanvaalissa 21. huhtikuuta 2005 Iliescun seuraajaksi puolueen johtoon tuli Mircea Geoană.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Virallinen elämäkerta (romaniaksi)
 |
Romanian presidentit (virka perustettiin 1974) |
| Nicolae Ceauşescu (29.3.1974–22.12.1989) | Ion Iliescu (22.12.1989–29.11.1996) | Emil Constantinescu (29.11.1996–20.12.2004) | Ion Iliescu (22.12.2000–20.12.2004) | Traian Băsescu (20.12.2004–) |
