Japaninpystykorva
Wikipedia
Japaninpystykorva | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Japani |
Määrä | |
Rodun syntyaika | 1900-luvun alku |
Alkuperäinen käyttö | Japanissa puutarhojen vahtikoira |
Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
Elinikä | keskimäärin 13 vuotta |
Muita nimityksiä | japsi |
FCI-luokitus | ryhmä 5 |
Ulkonäkö | |
Paino | urokset 6-10 kg |
Säkäkorkeus | urokset 30-38 cm |
Väritys | valkoinen |
Japaninpystykorva on FCI:n ryhmään 5 kuuluva Japanista kotoisin oleva pystykorvarotu, joka muistuttaa paljon pienikokoista samojedinkoiraa. Japaninpystykorvaa on pääasiassa pidetty seurakoirana, mutta se soveltuu myös moniin harrastuksiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Japsi on kokonaisuudessaan kestävä, hyvin tasapainoinen, eloisa ja tyylikäs koira. Japsin kallo on kolmiomainen takaosastaan levein ja terävä kettumainen kuono. Mantelinmuotoisissa, hiukan vinoissa ja tummissa silmissä on hyväntuulinen ja valpas katse. Korvat ovat pienet, korkealle sijoittuneet, pystyt ja kolmionmuotoiset. Kirsu, huulet ja silmänympärykset ovat mustat. Myös päkiöiden ja kynsien tulisi olla mustat. Tuuhea häntä kaartuu selän päälle. Japaninpystykorvan liikkeet ovat nopeat ja kevyet. Säkäkorkeudeltaan urokset ovat 30-38 cm ja nartut 28-36 cm. Nartut painavat noin 6 kiloa ja urokset jopa 10 kg.
Japaninpystykorvan turkki on runsas ja väriltään aina puhtaanvalkoinen. Sen peitinkarva on suoraa ja pystyä, lyhyt pohjavilla pehmeää. Runsaimmin karvaa on kaulassa, lavoissa, rinnassa ja hännässä. Japaninpystykorva ei ole trimmattava rotu, mutta turkki vaatii säännöllistä harjausta pysyäkseen kunnossa. Nartuilla on yleensä kaksi kertaa vuodessa juoksujen yhteydessä karvanlähtö, jolloin turkkia on syytä harjata vielä perusteellisemmin. Uroksilla runsasta karvanlähtöä esiintyy yleensä harvemmin. Likaa hylkivä turkki on pestävä tarvittaessa ja ainakin ennen koiranäyttelyä. Turkki pestään valkoisen koiran shampoolla ja kammataan huistenkuivaajaa apuna käyttäen mahdollisimman pöyheäksi. Peseminen poistaa myös tehokkaasti irtokarvaa koiran turkista.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Japaninpystykorva on perheeseensä syvästi kiintyvä, älykäs, hyväntuulinen ja valpas koira, joka seuraa terhakkaana mukana askareissa. Seurallinen japsi onkin miellyttävä ja tottelevainen seurakoira, mutta myös omapäisyyttä saattaa löytyä. Useimmat japsit ovat oikeita "ikiliikkujia". Japaninpystykorva tarvitseekin pienestä koostaan huolimatta määrätietoisen aikuisen kasvattajan. Se on kuitenkin koulutettavissa ja vauhdikkaana koirana soveltuu moniin harrastuksiin mm. tokoon ja agilityyn.
Seurallisuuden takia se ei sovellu tarha- eikä ulkokoiraksi. Japaninpystykorvalle voi kylläkin rakentaa ulkoaitauksen, jossa se voi päivittäin käydä lyhyitä aikoja jaloittelemassa. Aitaus ei kuitenkaan korvaa lenkkeilyä! Rotu voi suhtautua vieraisiin ihmisiin ja koiriin hieman epäluuloisesti, mutta tämäkin ominaisuus riippuu paljon pentu aikana koetuista tapahtumista. Äänekkyys ei ole sallittua rotumääritelmän mukaan eli haukkumista on pyrittävä kitkemään jo pentuna.
[muokkaa] Terveys
Japaninpystykorva on yleisesti ottaen terve ja pitkäikäinen rotu (voi elää jopa 17-vuotiaaksi). Se säilyy nuorekkaana vanhaksi asti: yli 10-vuotiaskin japsi innostuu villeihin leikkeihin.
Rodulla ei ole tyypillisiä rakenteellisia vikoja, koska siinä ei ole mitään liioiteltuja piirteitä.[1] Useimpia koirilla esiintyviä sairauksia voi esiintyä myös japaninpystykorvilla. Kuitenkin nivelvikojen (polvi, lonkka ja kyynär) osalta rodussa on tavattu pääasiassa lieviä muotoja, joilla on harvoin merkitystä japaninpystykorvan kokoisen koiran elämänlaadulle. Muita sairauksia/ vaivoja on rodulla tavattu lähinnä yksittäistapauksina. Yleisin vaiva on silmien vuotaminen, joka voi johtua monesta syystä. Silmien vuotamista esiintyy muillakin roduilla, mutta valkoisella japaninpystykorvalla vuotaminen näkyy kun valkoinen karva värjäytyy ruskeaksi silmien alta. Myös häntämutkia ja -koukkuja löytyy japaninpystykorvilta jonkin verran. Koukkuhännästä ei kuitenkaan yleensä ole mitään haittaa koiralle ja näyttelyssäkään niistä harvoin mainitaan.
[muokkaa] Alkuperä
Japaninpystykorvan eli japsin sanotaan polveutuvan suurikokoisista valkoisista saksalaisista pystykorvista, joita tuotiin Japaniin vuoden 1920 tienoilla Siperian mantereen ja Koillis-Kiinan kautta sekä siperialaisen Nenet-heimon laikoista, jotka olivat valkoisia, pienikokoisia ja runsasturkkisia pystykorvia.[1] Noin vuonna 1921 rotu esitettiin ensimmäistä kertaa koiranäyttelyssä Tokiossa. Myöhemmin, vuonna 1925, Kanadasta tuotiin kaksi paria valkoisia pystykorvia. Vuoteen 1936 mennessä koiria oli tuotu Kanadasta, USA:sta, Australiasta ja Kiinasta. Lopulta niiden jälkeläisiä risteytettiin keskenään, jotta saataisiin aikaan uusi, parempi rotu. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 Japanin Kennelklubi laati yhdenmukaisen rotumääritelmän, joka on ollut pienin muutoksin voimassa tähän päivään saakka. FCI hyväksyi sen vuonna 1964.[1]
Suomeen ensimmäiset japsit saapuivat 1970-luvulla ja niiden suosio oli huikeimmillaan 1990-luvulla. Nykyisin suosio on tasaantunut ja japaninpystykorvia rekisteröidään vuosittain noin 150-200 pentua.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Suomen Japaninpystykorvayhdistys, Japaninpystykorvan jalostuksen tavoiteohjelma lokakuu 25, 2006. Suomen Japaninpystykorvayhdistys. Luettu 19. maaliskuuta 2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Japanilaiset koirarodut |
Akita | Hokkaido | Japanese chin | Japaninpystykorva | Japaninterrieri | Kai | Kishu | Shikoku | Shiba | Tosa |