John Foster Dulles

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

John Foster Dulles (25. helmikuuta 1888 – 24. toukokuuta 1959) oli yhdysvaltalainen valtiomies ja Yhdysvaltain ulkoministeri 1953–1959 Dwight Eisenhowerin alaisuudessa.

[muokkaa] Varhaisvaiheet

Dulles syntyi 25. helmikuuta 1888 Washingtonissa. Hän kävi kansakoulun Watertownissa, New Yorkissa. Hän opiskeli lakimieheksi Princetonin yliopistossa ja valmistui vuonna 1908. Dulles oli osallistunut edellisenä vuonna 1907 Haagin rauhankongressiin. Hän opiskeli lisäksi Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja George Washingtonin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Dulles toimi sotateollisuuden palveluksessa. Vuonna 1919 hän osallistui Versaillesin rauhanneuvotteluihin yhdysvaltalaisen valtuuskunnan jäsenenä. Hän työskenteli kansainvälisen Sodan Korjauskomitean jäsenenä. Dulles työskenteli kansainväliseen yksityisoikeuteen erikoistuneessa Sullivan & Crowellin lakiasiaintoimistossa New Yorkissa.

[muokkaa] Toiminta Yhdistyneissä kansakunnissa ja Yhdysvaltain politiikassa

Dulles osallistui lukuisiin kirkon kansainvälisiin konferensseihin 1920- ja 1930-luvuilla. Dulles oli valitsemassa Thomas E. Deweytä, josta tuli republikaanipuolueen presidenttiehdokas vuonna 1944. Vaalien aikana Dulles oli Deweyn ulkopoliittinen neuvonantaja.

Dullesista tuli Yhdysvaltain ulkoministerin Edward Stettiniuksen neuvonantaja vuonna 1945. Dulles osallistui San Franciscon konferenssiin, ja hän työskenteli Arthur H. Vanderberghin neuvonantajana ja osallistui YK:n turvallisuusneuvoston perustamiseen. Dulles osallistui Yhdysvaltain edustajana YK:n yleiskokoukseen vuosina 1946, 1947 ja 1950.

Dulles valittiin demokraattien Robert F. Wagnerin tilalle Yhdysvaltain senaattiin. Dulles työskenteli senaatissa 7. heinäkuuta-8. marraskuuta 1949 välisenä aikana. Dullesin seuraajaksi valittiin demokraatti Herbert Lehmann. Dulles julkaisi teoksen War or Peace, kriittisen analyysin Yhdysvaltain patoamispolitiikasta, mikä oli tuohon aikaan Washingtonin poliittisen eliitin suosiossa. Dulles arvosteli Harry S. Trumanin ulkopolitiikkaa patoamispolitiikasta. Dullesin mielestä patoamispolitiikka tulisi korvata politiikan "vapaudella". Vuonna 1950, Dulles oli auttamassa ANZUS sotilasliiton perustamisessa Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Dulles oli myös vuonna 1951 Yhdysvaltain ja Japanin turvallisuussopimuksen valmistelijana toteuttamassa Trumanin politiikkaa.

[muokkaa] Ulkoministerinä

Dulles valittiin Yhdysvaltain ulkoministeriksi tammikuussa 1953. Yksi hänen ensimmäisistä päätehtävistä oli voimatoimet kommunismia vastaan, Dulles ohjasi CIA:n suunnitelmaa Iranin pääministeri Mohammed Mossadeqin syrjäyttämiseksi vallasta. Tämä johti suoraan sotilas vallankaappaukseen Operaatio Ajaxin nimellä, jossa Mohammad Reza Pahlavi asetettiin Iranin shaahiksi. Hän vieraili Intiassa presidentti Nehrun luona toukokuussa 1953 ja neuvotteli turvallisuussopimuksesta Yhdysvaltain takuita vastaan. Nehru kieltäytyi sopimuksesta. Seuraavaksi hän matkusti Pakistaniin, joka suostui liittymään Kaakkois-Aasian sotilasliiton SEATO jäseneksi. SEATO perustettiin syyskuussa 1954. Tähän järjestöön liittyivät Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Thaimaa, Filippiinit, Australia ja Uusi-Seelanti. Dulles teki huomattavan työn NATOn varustamisessa Neuvostoliiton laajentumista vastaan kylmän sodan aikana. Dulles oli mukana ydinaseiden täysimittaisen sotilaallisen käytön kehittämisessä ja ydinaseuhkailun toteuttaja. Joulukuussa 1954 Dulles solmi puolustussopimuksen Taiwanin kanssa. Vuonna 1956 Dulles vastusti englantilais-ranskalaista hyökkäystä Egyptiin Suezin kriisin aikana. Kuitenkin hän vuonna 1958 vastusti Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasseria ja Yhdysvaltain ydinaseiden myyntiä Egyptille. Dullesilla oli myös vanhempi veli Allen Dulles, joka oli CIA:n johtaja Eisenhowerin virkakaudella.

Dulles oli syvästi uskonnollinen henkilö. Vuonna 1956 pitämässään puheessa Dulles sanoi puolueettomuuden olevan moraalitonta. Vuonna 1958 hän sairastui syöpään. Vähän ennen kuolemaansa, huhtikuun 15. päivänä 1959, Dulles palkittiin Vapauden mitalilla, Yhdysvaltain korkeimmalla siviileille myönnetyllä palkinnolla. Hänen mukaansa on nimetty Washingtonin Dullesin kansainvälinen lentokenttä ja John Foster High School (Sugar Land, Texas). Dullesin isä Averyn Robert Dulles on ensimmäinen pappi, joka on suoraan valittu kardinaaliksi.

Dulles kuoli 24. toukokuuta 1959.