Joseph Guillemot
Wikipedia
| Kesäolympialaiset | ||
| Kultaa | 1920 | 5 000 m |
| Hopeaa | 1920 | 10 000 m |
Joseph Guillemot (s. 1. lokakuuta 1899, Le Dorat, Ranska–9. maaliskuuta 1975, Pariisi) oli ranskalainen kestävyysjuoksija.
Pienikokoinen Guillemot (160 cm, 54 kg) taisteli ensimmäisessä maailmansodassa ja sai taistelukaasusta pahoja keuhkovaurioita. Hänen sydämensä oli epämuodostuman takia kehon oikealla puolella, mutta siitä huolimatta hänestä kehittyi erinomainen kestävyysjuoksija. Vuonna 1920 hän voitti Ranskan mestaruuden 5 000 metrin juoksussa, minkä ansiosta hänet valittiin Antwerpenin kesäolympialaisiin.
Olympialaisten ensimmäinen kestävyysjuoksutapahtuma oli 5 000 metrin juoksu. Paavo Nurmi lähti pitämään juoksussa kovaa alkuvauhtia yrittäen pudottaa muut kilpailijat heti alussa. Guillemot pysyi hänen kannassaan ja ohitti hänet viimeisessä kaarteessa. Nurmi ei ollut tottunut loppukireihin, joten hän hölkkäsi maaliin neljä sekuntia Guillemotin perässä. 10 000 metrin juoksu pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Kilpailua aikaistettiin kolmella tunnilla kuningas Albert I:n pyynnöstä. Guillemot kuuli tämän syötyään juuri tukevan aamiaisen. Lisäksi hänen juoksukenkänsä oli varastettu, joten hän joutui juoksemaan kaksi numeroa liian suurilla kengillä. Kilpailussa vatsakrampeista kärsinyt Guillemot kävi tiukan kamppailun Paavo Nurmen kanssa, mikä päättyi Nurmen voittoon loppukirikamppailussa.
Olympialaisten jälkeen Guillemot voitti 1922 maastojuoksun henkilökohtaisen maailmanmestaruuden sekä oli voittamassa joukkuekilpailun maailmanmestaruuden vuosina 1922 ja 1926. Hän voitti Ranskan mestaruuden 5 000 metrillä kolmeen kertaan, mutta Ranskan yleisurheiluliiton kanssa tulleiden erimielisyyksien takia hän ei päässyt Pariisin olympialaisiin. Uransa aikana hän teki kaksi maailmanennätystä: 2 000 metrillä 5.34,8 ja 3 000 metrillä 8.42,2. Askin päivässä tupakoinut Guillemot kuoli 75-vuotiaana Pariisissa.
| Miesten 5 000 metrin juoksun olympiavoittajat |
|
1912: Hannes Kolehmainen | 1920: Joseph Guillemot | 1924: Paavo Nurmi | 1928: Ville Ritola | 1932: Lauri Lehtinen | 1936: Gunnar Höckert | 1948: Gaston Reiff | 1952: Emil Zátopek | 1956: Vladimir Kuts | 1960: Murray Halberg | 1964: Robert Schul | 1968: Mohamed Gammoudi | 1972: Lasse Virén | 1976: Lasse Virén | 1980: Miruts Yifter | 1984: Saïd Aouita | 1988: John Ngugi | 1992: Dieter Baumann | 1996: Vénuste Niyongabo | 2000: Millon Wolde | 2004: Hicham el-Guerrouj |
