Kirkkoisä
Wikipedia
Kirkkoisiksi kutsutaan kristinuskon alkuvaiheen ensimmäisiä ja vaikutusvaltaisimpia teologeja ja kirjoittajia, jotka ovat luoneet pohjan koko kristinuskon teologialle.
Kirkkoisät vaikuttivat aikana, jolloin kristillinen oppi, teologia ja elämä muotoutuivat voimakkaasti, toiselta vuosisadalta 500-luvulle. Tätä ajanjaksoa kutsutaan kirkkohistoriassa patristiseksi ajaksi heidän mukaansa (latinan sanasta patres, "isät"). Nimitys kirkkoisä on myöhemmin, lähinnä keskiajalla, annettu kunnianimitys niille kirkon opettajille, joiden on katsottu saavuttaneen yleiskirkollisen auktoriteettiaseman kirkon piirissä.
Ensimmäisiä kristillisiä kirjoittajia ja teologeja, jotka elivät kahden ensimmäisen sukupolven aikana apostolien jälkeen, kutsutaan apostolisiksi isiksi tai apostolisiksi kirkkoisiksi. Heidän oletetaan tunteneen joitain apostoleja henkilökohtaisesti. Myöhäisemmät kirkkoisät taas tunsivat apostolien perinnön suullisena ja kirjallisena perimätietona. Kirkkoisillä ei siis tarkoiteta kristinuskon alkuaikojen marttyyrejä, askeetteja tai muita pyhimyksiä — suurin osa on tosin julistettu pyhimyksiksi myöhemmin — ei myöskään apostoleja eikä Uuden testamentin kirjojen kirjoittajia.
Kirkkoisien merkittävin aikaansaannos on heidän edustamansa kristinuskon haaran (joka oli suhteellisen yhtenäinen vuoteen 1054, jolloin se jakautui läntiseen katoliseen ja itäiseen ortodoksiseen kirkkoon) määrittely suhteessa antiikin filosofiaan, polyteistisiin uskontoihin sekä muihin kilpaileviin kristinuskon tulkintoihin. Tämä määrittely on tapahtunut kirkon opin (doktriinin) täsmennys- ja määrittelytyön kautta (saarnat, teologiset kirjoitukset, kirkolliskokoukset), julkisissa sekä yksityiseissä elämänohjeissa (saarnat, kirjeet, moraaliset kirjoitukset) sekä kristinuskoa puolustavissa kirjoituksissa (apologiat). Ekumeenisten kirkolliskokousten päätöksiin ja Raamatun kaanonin muodostumiseen kirkkoisien vaikutus on ollut ratkaiseva.
Kirkkoisät jaetaan usein kahteen ryhmään, näiden kirjoituksissaan käyttämän kielen mukaan: latinalaisiin ja kreikkalaisiin kirkkoisiin. Kuitenkin esimerkiksi kreikkalaiset kirkkoisät olivat tunnettuja opettajia myös läntisen Välimeren latinankielisellä alueella ja päinvastoin - 'kirkkoisyys' pitää sisällään ajatuksen kirkkoisän opetuksen luonteesta yleisenä ja (teoriassa) koko kristilliseen maailmaan levinneenä. Osa kirkkoisistä kirjoitti muilla kuin latinan ja kreikan kielillä. Esim. Pyhä Efraim Syyrialainen kirjoitti syyriaksi, mutta hänen teoksiaan käännettiin jo varhain ja laajalti kreikaksi ja latinaksi.
Kirkkoisien ajatelua, työtä ja opetusta tutkivaa tieteenhaaraa kutsutaan patristiikaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Apostoliset isät
-
Pääartikkeli: Apostoliset isät
Kaikkein ensimmäisiä kirkkoisiä kutsutaan apostolisiksi isiksi, koska on ajateltu näillä olleen suoran kontaktin apostoleihin ja näiden opetukseen. Merkittävimmät olivat:
- Pyhä Klemens eli Klemens I (k. 97)
- Pyhä Ignatios (k. 107)
- Pyhä Polykarpos (69/80-155/167)
- Papias (ensimmäinen ja toinen vuosisata)
- Hermas (toisen vuosisadan alku)
[muokkaa] Latinalaiset kirkkoisät
Kuuluisimmat latinalaiset kirkkoisät olivat:
- Tertullianus (160–220)
- Cyprianus (n. 200–258)
- Pyhä Augustinus (354–430)
- Pyhä Ambrosius (340–397)
- Pyhä Hieronymus (342–420) (Vulgatan kääntäjä)
- Leo Suuri (Paavi Leo I) (k. 461)
[muokkaa] Kreikkalaiset kirkkoisät
Kuuluisimmat kreikkalaiset kirkkoisät olivat:
- Pyhä Irenaeus (n. 130–202)
- Klemens Aleksandrialainen (n. 150–215)
- Origenes (n. 182–251)
- Pyhä Athanasios Aleksandrialainen (298–373)
- Pyhä Epifanios (n. 330–402)
- Pyhä Johannes Krysostomos (347–407)
- Kolme kappadokialaista:
[muokkaa] Muita kirkkoisiä
Edellä lueteltujen tunnetuimpien kirkkoisien lisäksi joukkoon voidaan lukea useita muita ensimmäisten vuosisatojen kristillisiä apologeetteja, muita kirjoittajia ja piispoja. Katolisessa kirkossa Pyhän Johannes Damaskoslaisen, joka eli 700-luvulla, katsotaan perinteisesti olleen viimeinen kirkkoisistä, ja samalla ensimmäisiä skolastikoista. Ortodoksinen kirkko ei varsinaisesti katso kirkkoisien ajan päättyneen koskaan, ja laskee mukaan myös muita myöhäisempiä, vaikutusvaltaisia teologeja.
Aavikkoisät olivat varhaisiä munkkeja, jotka elivät Egyptin autiomaassa. Vaikka he eivät kirjoittaneet paljon, heidän vaikutuksensa oli suuri. Heihin kuuluvat muiden muassa Pyhä Antonius Suuri ja Pyhä Pakhomios. Suuri määrä heidän lyhyistä sanonnoistaan on koottu teokseen Apophthegmata Patrum.
[muokkaa] 100-luku
- Hegesippos (n. 110 - 180)
- Aristides Ateenalainen - (n. 130/140 - ?)
- Justinus Marttyyri - (? - 165)
- Athenagoras - (n. 180 - ?)
- Tatianos (n. 155 - 172)
- Meliton Sardeslainen - (n. 160/170 - ?)
- Theofilos Antiokialainen - (n. 180 - ?)
- Diognetos (n. 140 - 200)
[muokkaa] 200-luku
- Hippolytos Roomalainen - (n. 170 - n. 235)
- Minucius Felix (n. 200 - ?)
- Dionysios Aleksandrialainen (k. 264/265)
[muokkaa] 300-luku
- Eusebios Kesarealainen, kirkkohistorioitsija (n. 265 - 339)
- Kyrillos Jerusalemilainen
- Efraim Syyrialainen (k. 378) - kirkonopettaja
- Hilarius Poitierslainen (n.300 - 367/368)
- Nemesius Emesalainen
- Arnobius (k. 330)
- Lactantius (n. 260 – 325)
- Marius Victorinus (k. 362)
- Macrobius
- Diodoros Tarsoslainen(k. 394)
- Pietari Aleksandrialainen (? - 311)
- Sulpicius Severus (n. 360 - 420/425)
- Johannes Cassianus - (n. 360 - 435)
[muokkaa] 400-luku
- Martianus Capella
- Kyrillos Aleksandrialainen (n. 380 - 444)
- Theodoros Mopsuestialainen (? - 428)
- Pseudo-Dionysios Areopagita
- Tyrannius Rufinus - (? - 410)
[muokkaa] 500-luku
- Gregorius Suuri - paavi, kirkonopettaja (540 - 604)
- Isidorus Sevillalainen - kirkonopettaja (n. 560 - 636)
[muokkaa] 600-luku
[muokkaa] 700-luku
- Johannes Damaskolainen - (n. 675 - 749)
[muokkaa] Ortodoksisessa kirkossa myös
- Fotios Konstantinopolilainen (k. 891)
- Simeon Uusi Teologi
- Gregorios Palamas (n. 1296-1359)
- Markus Efesolainen
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Russell, Bertrand (1999): Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia. (Alkuteos: History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Porvoo Helsinki Juva: WSOY. ISBN 951-0-17867-5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- The Early Church Fathers - kirkkoisien kirjoituksia (englanniksi)
