Ristiretki
Wikipedia
Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja ja teologisesti perusteltuja sotaretkiä erityisesti keskiajalla. Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat muslimeja vastaan. Myöhemmin ristiretkiä tehtiin myös muita Euroopassa olevia pakanallisia maita ja kansoja kohtaan, muun muassa Suomeen ja Baltiaan. Tosin Itämeren piirissä tehdyillä sotaretkillä ei aina ollut paavin antamaa ristiretkijulistusta tukenaan, eivätkä aikalaisetkaan välttämättä pitäneet niitä ristiretkinä: tällöin ristiretki-nimitys on syntynyt vasta myöhemmän historiankirjoituksen yhteydessä. Myös katolisen kirkon harhaoppisiksi katsomia ryhmiä vastaan esimerkiksi Etelä-Ranskassa ja Böömissä tehtiin ristiretkiä.
Suomessa ristiretkiaika on vakiintunut arkeologinen aikakausinimitys noin vuodesta 1050 vuoteen 1150 tai 1200, Itä-Suomessa vuoteen 1300 asti.
[muokkaa] Sydänkeskiajan tärkeimpiä ristiretkiä
|