Kirosana
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Kirosana eli voimasana on alatyylinen sana, jonka tarkoitus on painottaa sanottua ja kuvastaa sanojan voimakkaita tunteita.
Kirosanojen käyttöä tunteiden painottamiseen kutsutaan kiroiluksi tai sadatteluksi ja joskus myös kiroamiseksi, jossa on jopa uskonnollisen manaamisen sävyä. Tällaisessa käytössä kirosanojen kirjaimellinen merkitys usein katoaa ja niitä voidaan käyttää tavoilla, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa. Esimerkiksi: "Täällä on helevetin kylmää!"
Kirosanoja käytetään usein kehotusmuotoisissa loukkauksissa. Haistatteluksi kutsutaan loukkauksia, jotka kehottavat haistamaan jotain epämieluisaa, usein ihmisen eritteitä ja seksuaalisia osia. Esimerkiksi: "Haista vittu!" Toinen yleinen loukkaus on käskeä toista painumaan johonkin epämieluisaan paikkaan kuten helvettiin. Loukkauksissa sanojen merkitys on tärkeämpi kuin tavallisessa kiroilussa, eikä kirosanojen käyttö edes ole välttämätöntä. Esimerkiksi: "Hyppää kaivoon!" Myös muunlaisia loukkauksia ja solvauksia voidaan voimistaa kirosanoin.
Kirosanojen voima kumpuaa siitä, ettei niitä saisi sanoa. Taustalla on mahdollisesti vanha uskomus, jonka mukaan mainitut asiat kohtaavat lausujaa. Loukkausten voima perustuu kiroilun lisäksi kehotuksen epämieluisuuteen. Yleensä, kun kirosanan lausuu henkilö, joka ei kovin usein kiroile, sanan voima ja uskottavuus on parempi, kuin henkilöllä jonka puheessa "joka toinen sana on kirosana".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kuka sanoo kirosanan?
Kiroilu on – usein tarkoituksellista – asiatonta kielenkäyttöä. Ei pidetä lainkaan sopivana, että viestinnän ammattilaiset höystävät ilmaisuaan kiroilulla. Yksikin julkisuuteen lipsahtanut ruma sana saattaa saada kansan syvissä riveissä aikaan rajun paheksunnan. Poliitikko voi joskus osoittaa kansanomaisuuttaan sijoittamalla harkitun kirosanan viestiinsä (esim. Kekkosen "saatanan tunarit"), mutta äänimääräänsä ajatteleva on tässä hyvin varovainen. Yleensäkään julkisessa ja virallisessa kielenkäytössä ei kiroilua pidetä soveliaana. Ennen vanhaan oli toisin; monet jalosukuiset valtaapitävät olivat kuuluisia taidoistaan singautella meheviä kirouksia. Muun muassa Englannin kuningas Henrik VIII (1491–1547) ja hänen tyttärensä kuningatar Elisabet I (1533–1603) ovat jääneet aikakirjoihin muiden ansioiden ohella vuolaina kiroilijoina. Nykyään kiroilua harjoitetaan lähes yksinomaan tuttujen kesken, lähipiirissä. Kiroilu on suositumpaa nuorten kuin vanhempien keskuudessa. Ahkerakin kiroilija siistii kielenkäyttönsä vieraassa ympäristössä. Jotkut käyttävät sanontaa "Lopetahan kiroilu, tai siistin suusi". Toisinaan tämä on myös uhkaus joka saattaa toteutua.
[muokkaa] Suomen suosituin kirosana ja aggressiivi
Kirosanojen kaksi päälähdettä ovat uskonto ja seksuaalisuus. Kun pyhä sana, esimerkiksi jumalan nimi, sanottiin luvatta tai väärässä yhteydessä, siitä tuli paha sana. Uskonnon ja seksin sanastoa yhdistelemällä on syntynyt erityisen uskottavia ilmaisuja. Seksuaalilähtöisten kirousten osuus on useimmissa kielissä nykyisin jopa merkittävämpi kuin uskontolähtöisten. Suomi on tästä poikkeus, sillä meillä on yleisemmässä käytössä oikeastaan vain yksi seksuaalisana, vittu (myös kyrpää käytetään), joka on ilmeisesti germaaninen lainasana tuhansien vuosien takaa, mutta sen asema on kuitenkin ylivertaisen hallitseva muihin kirosanoihin verrattuna. Siitä johdettuja erilaisia teon- ja laatusanoja sijoitellaan sinne tänne puheeseen korvaamaan perinteisempää ilmausta asiasta.
Aggressiivi eli "ponsitapa" on saanut Ville Korven ja muiden Tampereen yliopiston suomen opiskelijoiden kehittämän, alun perin hupitekstiksi tarkoitetun, mutta laajalle levinneen tekstin mukaan suomen kieleen hiljattain syntynyt modus, jolle on tyypillinen osamorfeemi vittu. Aggressiiville olisi tämän tekstin mukaan tyypillistä käyttää osamorfeemia vittu välittömästi pronominisubstantiivin osana: Vittumä sinne menen. Vittu + pronomini -rakennetta seuraisi kieltomuodon pääverbi tai, substantiivittomissa lauseissa, paikallissijamuotoinen kielteinen partikkelirakenne (Vittusiellä ketään on.). Aggressiivi ilmaisisi tämän tekstin mukaan ponnekasta kieltoa.
Vaikka teksti aggressiivista on parodia kieliopillisesta kuvailusta, se tavoittaa todellisen ilmiön, sanan vittu merkityksen vähenemisen. Suuri osa nuorisosta on sisäistänyt erityisesti tämän sanan ja käyttää sitä jokapäiväisessä puheessaan. Sanan esiintymistiheys on käynyt niin suureksi, että useimmat sen käyttäjät eivät ilmeisesti miellä sitä enää lainkaan kirosanaksi. Kyseisestä kirosanasta on kadonnut osittain se tabu, joka tekee kirosanasta kirosanan. Toisaalta se särähtää sanaa käyttämättömien korvassa edelleen lähes yhtä pahasti kuin ennenkin. Sanaa käytetään paljon partikkelien tavoin, irrallisina sanoina, jotka eivät tarkoita mitään. Sanaa käytetään myös rytmittämään puhetta samoin kuin lausetta aloittamaan ja lopettamaan.
[muokkaa] Kirosanat maailmalla
Euroopan eri kielten kirosanat ovat samaa juurta; uskonto, seksuaalisuus ja kehon eritteet. Kulttuurieroja löytyy runsaasti. Englannissa ja amerikanenglannissa on tätä nykyä vallitsevana seksuaalilähtöinen kiroilu. Fuck on monelle suomalaiselle tuttu ilmaisu, ja englantia puhuvissa maissa sitä käytetään yhtä taajaan ja moni-ilmeisesti kuin suomessa vittu-sanaa. Monissa eurooppalaisissa kielissä usein käytetty herjaus karkeimmasta päästä on viittaus sukupuoliaktiin äidin tai sisaren kanssa, (esim. motherfucker). Syystä tai toisesta tämäntyyppinen kiroilusanasto puuttuu Suomesta kokonaan. Katolisissa maissa kirousten pohjana on usein pyhimysten tai Neitsyt Marian nimet. Niin lienee ollut meilläkin katolisella kaudella. Erityisen karkean sävyn sana saa, kun siihen yhdistää pyhää ja rumaa (esim. Italian Porca Madonna!). Venäjän rikas kieli on kehittänyt kansainvälisesti katsoen erittäin monimuotoisen ja mehevän kiroilusanaston, joka ei reaalisosialismin kaudella ole suinkaan köyhtynyt. Kiroilu ei levinneisyydestään huolimatta ole aivan maailmanlaajuista, sillä monet kieliyhteisöt, kuten Amerikan intiaanit, malaijit ja useimmat polynesialaiset eivät tunne kirosanoja ollenkaan.
[muokkaa] Suomenkielisiä kirosanoja
Suomen kirosanat perustuvat lähinnä uskontoon. Ne viittaavat kristinuskon Jumalan viholliseen Paholaiseen tai kuvastavat asioita, joihin liittyy kristinuskon mukaan moraalisia rajoituksia — kuten seksi.
Helvetti
Helvetti tarkoittaa Helvettiä, kristinuskon paikkaa tai tilaa, johon Jeesukseen uskomattomat (tai joissain tapauksissa syntiset) joutuvat kuolemansa jälkeen. Se kuvataan usein tulisena pätsinä. Kyseessä on Kristinuskon mukana ruotsista suomeen tullut sekä Yhdysvalloissa yleisimmin käytetty sana.
Hitto eli Hiisi
Hitto eli hiisi tarkoittaa pakanallista pyhää paikkaa. Kristinuskon syrjäytettyä pakanuuden se on tarkoittanut pahaa paikkaa. Hiisi-sanaa käytetään usein, kun toivotaan jonkun poistuvan paikalta: "Painu hiiteen!" Hitto-sanaa käytetään huudahduksena pahoittelussa: "Voi hitto!" Hitto koetaan nykyisin lieväksi kiroukseksi, sillä varhaisen kristinuskon joihinkin pakanallisiin paikkoihin kohdistamaa suurta pelkoa ja vastenmielisyyttä ei tiedetä.
Jumalauta
Jumalauta tarkoittaa pyyntöä: "Jumala auta!". Sanasta tunnetaan myös vanhemmalta kuulostava, pitempi muoto jumalavita (avittaa = auttaa). Kyseessä oli pikainen huudahduksenomainen spontaani rukous, joka lausuttiin usein vaaratilanteissa, joissa ei ollut aikaa tai mahdollisuuksia hartaisiin pitkiin rukouksiin. Myöhemmin rukous on muuttunut kiroukseksi, sillä sitä käytetään usein samoissa tilanteissa kuin kirosanoja. Samaa asiaa tarkoittavia mutta hieman lievempiä sanoja ovat mm. jumankekka, jumankauta ja uudempi jumaleisön.
Viron kielessä vastaava ilmaisu on neutraali ja sitä voi opettaja käyttää koulussa täytesanana, kun oppilas ei heti tiedä vastausta, esimerkiksi: "Jumala auta, kun tuo yhtälö on sinulle vaikea."
Jumavittu
Yhdistelmä edellisestä ja vittu-kirosanasta.
Kulli
Kulli tarkoittaa siitintä, alun perin myös tyrän nimitys. (Katso: Mulkku)
Kusi
Kusi tarkoittaa virtsaa. Siitä käytetään usein myös haukkumasanaa: "Olet kusipää!" tai pelkkä "Kusipää!" Tällöin kyseessä on lausahdus, jolla viitataan virtsan vastenmielisyyteen. Joskus voidaan myös kysyä: "Yritätkö kusettaa minua?" Sillä puolestaan tarkoitetaan valehtelua tai huijaamista.
Kyrpä
Kyrpä tarkoittaa siitintä. Sana on voimakkaasti latautunut ja vastaa naisen sukupuolielimestä käytettyä vittu-sanaa.
Vielä 1850-luvun puolivälissä kyrpä tarkoitti ensisijaisesti yksinäisellä paikalla kasvavaa suurta mäntyä.
Lempo
Katso: Lempo
Mulkku
Mulkku tarkoittaa substantiivina siitintä. Adjektiivina käytettynä sillä usein ilmaistaan epämiellyttävää persoonaa, esimerkiksi "mulkku jätkä". Mulkku on ilmeisesti väännös muljahtaa-sanasta. Alun perin sanalla on tarkoitettu sairauden tai vamman vuoksi syntyneitä ihmiskehon ulokkeita, kuten kasvaimia tai tyrää.
Pannahinen
Pannahinen on oletettavasti ennen uskonpuhdistusta tarkoittanut pannaan joutunutta henkilöä, josta on myöhemmin tullut voimasana.
Paska
Paska tarkoittaa ulostetta. Toisaalta sanaa voi myös käyttää adjektiivina, esim. "Sä oot paska jätkä". Tällöin paska on haukkumasana, jolla ei niinkään viitata ulosteeseen, vaan sen vastenmielisyyteen. Lievempi versio, joka äänensävystä riippuen voi olla vulgääri tai hieman ystävällinen, on "älä puhu paskaa" (engl. lauseesta "don't talk shit"). Englannin kielestä myös "bullshit" ('häränpaska') on vaihtunut "hevonpaskaksi", jolla voidaan viitata esim. epätarkkaan tietoon tai valehteluun.
Perkele
Perkele on balttilaislaina ja tunnetaan nykyään latvian kielessä perkons:ina ja liettuan kielessä perkunas:ina, jotka tarkoittavat Ukko ylijumalaa, vuorten ja ukkosten jumalaa, jota kristityt pitävät epäjumalana ja siten Paholaisen ilmentymänä. Sanan etymologia palautuu kantaindoeuroopan sanaan *bherg- "vuori". Erään tornihuhun mukaan toisen maailmansodan aikana saksalaiset sotilaat luulivat, että Perkele on Suomen yleisin hevosen nimi, koska ajomiehet viljelivät sanaa ahkerasti hevosia käsitellessään.
Sanaa pidetään yhtenä suomalaisuuden tunnuspiirteistä ja käytetään arkailematta ulkomailla. Se kuulostaa vahvalta ja sitä pidetään suomalaisuuden tunnuspiirteenä.
Peijakas
Katso Peijakas
Piru
Piru tarkoittaa Paholaista. Sitä käytetään esimerkiksi ilmaisumuodossa "Piru vieköön!"
Runkkari
Runkkaaminen tarkoittaa itsetyydytystä. Runkkariksi kuitenkin useimmiten nimitetään vastenmieliseksi koettua ihmistä. Kannattaa panna merkille, että nimitys on loukkaava, ja se saattaa herättää voimakkaan tunnereaktion. Suhtautumisen muuttuessa aiemmin häpeällisenä pidettyyn itsetyydytykseen, myös runkkari-sanan teho on saattanut laskea. Nykyään itseironiset ihmiset voivat jopa myöntää olevansa runkkareita. Runkkarille synonyymi on sana "runkku", jota harvemmin kuitenkaan käytetään adjektiivisanana.
Saatana
Saatana palautuu Raamatun Šaitan-hahmoon, joka oli arvoituksellinen vastapuolen hahmo, jota kristillisyydessä pidetään paholaisena. Sanaa käytetään esim. ilmaisumuodoissa "saatana soikoon!" ja "voi saatana!". Sanan alkumuoto on hepreaa, josta se on kristinuskon myötä levinnyt eurooppalaisiin kieliin ja niiden välityksellä suomeen.
Vittu
Vittu tarkoittaa vaginaa. Vittu on tällä hetkellä nuorison yleisimmin käyttämä kirosana ja sitä käytetään paljon täytesanana. Se kuulostaa runsaasta käytöstään huolimatta hyvin pahalta varsinkin monen vanhemman ihmisen korvaan. Huomaa myös sanonnat "haista vittu!" ja "kiitti vitusti!"
Käännettäessä suomen ja englannin välillä paras vastine sanalle vittu kiroilukäytössä on fuck. Se ei tarkoita samaa asiaa, mutta on suunnilleen yhtä yleinen. Vastineita tämän lisäksi ovat esimerkiksi sanat cunt ja twat.
Äpärä
Äpärä tarkoittaa avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Sanaa käytetään usein haukkumanimenä, esim. muodossa Huoran äpärä
Leijaksi haukutaan itseään kehuvaa henkilöä.
Lauta
Laudaksi haukutaan henkilöä (yleensä naispuolista), jolla on pienet rinnat.
Tuhkamuna
Haukkumanimi miehelle, joka ei voi jostain syystä lisääntyä eli hankkia lasta. (Ks. Lisääntyminen) Ilmaisulla voidaan viitata myös homoseksuaaliin.
[muokkaa] Muita suomenkielisiä alatyylisiä ilmauksia
Näitä sanoja ei käytetä kirosanoina usein, vaikka niiden lausumista pidetäänkin sopimattomana.
Tussu
Tussu tarkoittaa naisen sukupuolielimiä, erityisesti sen karvoitusta. Vastaavia sanoja ovat myös tuhero ja tuhju.
Perse
Perse tarkoittaa takamusta. Ennen perse tarkoitti joissain murteissa minkä tahansa olennon tai esineen ala- ja/tai takapäätä. Sana on latautunut vanhempien ihmisten mielissä voimakkaan negatiivisesti ja sitä käytetään yleensä vain puhekielessä. Nuorison kielessä perse tarkoittaa takamusta yleensä melko neutraalin tai jopa positiivisen merkityksen saattelemana, kuten: "Onpa hyvä perse!" tai "Varsinainen herkkuperse."
Pillu
Pillu tarkoittaa vaginaa. Sanaa käytetään yleensä nuoren naisen sukupuolielimistä.
[muokkaa] Manaukset
Vanhassa suomalaisessa perinteessä on ollut myös tapana "kiroilla" pitkiä litanioita nykyään laimeilta kuulostavia voimasanoja, esim. "Raato peto tihu ryökäle vieköön!". Nykyään tällaisten pitempien manausten käyttö on kuitenkin vähentynyt ja korvautunut vittu-sanan ahkeralla käytöllä. Joskus tosin käytetään myös litanioita, esimerkiksi silloin kun on tippunut kivi varpaille. Silloin saatetaan sanoa: "Voi perkeleen saatanan vitun helvetti soikoon!"
Loistava keino ilmaista itseään on myös kehitellä omia nykypäiväisiä manauksiaan, mm. "Virtahepo istukoon autonavaimiesi päälle" on kuultu käytössä 2000-luvun alussa.
