Koivisto (kauppala)
Wikipedia
Koiviston kauppala1
Luovutettu Neuvostoliitolle |
|||||
---|---|---|---|---|---|
|
|||||
Perustettu | 1927 Koiviston mlk:sta | ||||
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) | 1948 | ||||
Lääni, Maakunta | Viipurin lääni, Etelä-Karjala2 | ||||
Pinta-ala oli - Josta maa-alue |
km² 23,30 km² 1938[1] |
||||
Väkiluku oli - Väestötiheys |
2 272 (1939)[2] as/km² |
||||
1 Tämä taulukko käsittelee entistä Suomen kauppalaa 2 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen ja on yhteinen maalaiskunnan kanssa 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa |
Koivisto (ruots. 'Björkö' ja nykyisin ven. Приморск, Primorsk) on entinen kauppala Karjalankannaksen länsiosassa Suomenlahteen kuuluvan Koivistonsalmen rannalla Suomen Neuvostoliitolle luovuttamassa Karjalassa, tarkka sijainti . Nykyisin Koivisto on kaupunki Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä.
Primorsk tarkoittaa suomeksi Merenrantaa.
Koiviston kauppalan pinta-ala oli 24 km² (1936) ja sitä ympäröi joka puolelta Koiviston maalaiskunta. Koivisto oli Rannan kihlakunnan keskus.
Koiviston kauppalan alueella sijaitsi Koiviston kirkko, sairaala, 5-luokkainen yhteiskoulu, merikylpylä, pankkeja sekä monenlaisia liike- ja teollisuusyrityksiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asukasluvun kehitys
- 2 178 (1934)
- 2 272 (1939)
[muokkaa] Liikenne
Koiviston kauppalan alueella Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1270. Sataman paikka on ihanteellinen. Mantereen edustan saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään ja sinne johti 9 m syvä väylä. Koiviston kauppalan satama muodostikin yhdessä Koiviston maalaiskunnan puolella sijainneen Makslahden sataman kanssa Suomen kuudenneksi suurimman sataman ja viidenneksi suurimman vientisataman vuonna 1933, jolloin vienti ja tuonti olivat yhteensä 387 250 tonnia.
Koivisto yhdistettiin Suomen rataverkkoon vuonna 1916, jolloin Terijoen–Koiviston-rata valmistui. Vuonna 1925 puolestaan valmistui rataosa Koivistolta Viipuriin
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Kauppalan perustaminen
Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä suunniteltiin taajaväkistä yhdyskuntaa jo vuonna 1916. Tuolloin katsottiin kyseisen alueen satamaliikenteen ja tiheän asutuksen johdosta muusta kunnasta taloudellisesti ja sosiaalisesti erillisen alueen, jonka asioita ei pystytty ratkomaan parhaalla mahdollisella tavalla Koiviston kunnan yhteydessä. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin aiheutti suunnitelman toteuttamatta jättämisen. Uudelleen asiaa lähdettiin ajamaan 1920-luvun puolivälissä ja vuonna 1927 Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä muodostettiin kauppala.
[muokkaa] Neuvostoliitolle
Vuonna 1948 Venäjän neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistö muutti Koiviston nimen Primorskiksi. [1]
[muokkaa] Nykytilanne
Nykyisin Koivistossa on noin 6 000 asukasta (2000). Koivistossa sijaitsee muutama vuosi sitten valmistunut suuri öljysatama. Sataman johdosta öljykuljetukset Suomenlahdella ovat lisääntyneet merkittävästi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Primorskin kaupungin kotisivu
- Nykyinen Primorskin vaakuna
- Katunäkymää kauppalasta
- Koiviston rautatieasema
- Koiviston satamaa kirkontornista nähtynä, etualalla Osuuskaupan laituri, varsinainen satama kuvasta oikealle
- Koiviston sankarihautausmaa Koiviston takaisin valtauksen 1-vuotisjuhlassa 6.9.1942
- Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
- Koivisto ja Koiviston maalaiskunta
- Minun Karjalani
- Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kotisivut
- Luovutetun Karjalan linkit
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollisen päätoimiston julkaisema. Helsinki 1942.
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue) Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Korotka (Kirovsk) | Koivisto (Primorsk) | Mali (Kommunar) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lupana (Ljuban) | Lomkka (Nikolskoje) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikalevo | Pähkinälinna (Šlisselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Slantsi (Slansy) | Uustia (Sosnovyi Bor) | Sääsjoki (Sjasstroi) | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga) |
Kokonaan luovutetut kaupungit: Käkisalmi - Sortavala - Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat: Koivisto - Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat: Antrea - Harlu - Heinjoki - Hiitola - Impilahti - Jaakkima - Johannes - Kanneljärvi - Kaukola - Kirvu - Kivennapa - Koiviston mlk - Kuolemajärvi - Kurkijoki - Käkisalmen mlk - Lavansaari - Lumivaara - Metsäpirtti - Muolaa - Petsamo - Pyhäjärvi Vpl. - Rautu - Ruskeala - Räisälä - Sakkola - Salmi - Seiskari - Soanlahti - Sortavalan mlk - Suistamo - Suojärvi - Suursaari - Terijoki - Tytärsaari - Uusikirkko - Valkjärvi - Viipurin mlk - Vuoksela - Vuoksenranta - Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat: Ilomantsi - Inari - Jääski¹ - Kitee - Korpiselkä² - Kuusamo - Lappee - Nuijamaa - Parikkala - Pälkjärvi² - Säkkijärvi² - Rautjärvi - Ruokolahti - Saari - Salla - Simpele - Tohmajärvi - Uukuniemi - Vahviala² - Vehkalahti - Virolahti - Värtsilä - Ylämaa
Muita merkittäviä paikkakuntia: Elisenvaara - Enso - Ihantala - Ilmee - Kolosjoki - Kyyrölä - Liinahamari - Pitkäranta - Pölläkkälä - Uuras
1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.