Lahden historia
Wikipedia
![]() |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
Syy: ei käsittele aihettaan, vaan enimmäkseen jotain aiheen kannalta enemmän tai vähemmän epäoleellisia historiallisia lääniliitoksia Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Vuosi | Asukasluku |
---|---|
1906 | 2 779 |
1910 | 5 996 |
1915 | 4 974 |
1920 | 5 212 |
1925 | 8 315 |
1930 | 10 083 |
1935 | 21 167 |
1940 | 24 757 |
1945 | 33 725 |
1950 | 43 571 |
1955 | 48 112 |
1960 | 65 210 |
1965 | 79 829 |
1970 | 88 393 |
1975 | 94 862 |
1980 | 94 767 |
1985 | 94 447 |
1990 | 93 151 |
1995 | 95 119 |
1996 | 95 501 |
1997 | 95 854 |
1998 | 96 227 |
1999 | 96 666 |
2000 | 96 921 |
2002 | 97 968 |
2003 | 98 253 |
2004 | 98 281 |
2005 | 98 349 |
2006 | 98 413 |
[muokkaa] 9000 vuotta historiaa
Lahden historia liittyy emäpitäjänsä Hollolan historiaan ja hallinnollisesti pääasiassa Hämeen linnaläänin, mutta myös Kymenkartanon historiaan.
Helsingin tultua perustetuksi Kustaa Vaasan käskyllä 1550 Tallinnan kilpailijaksi Suomenlahdella Hollolan hallintopitäjä siirrettiin Hämeen alaisuudesta Porvoon voutikuntaan.
1555-1556 käydyn sodan jälkeen perustettiin Hollolan voutikunta, missä oli Hollolan kuninkaankartano keskuksena. 1752 Hauhon ja Hollolan voutikunnat yhdistettiin Hauhon ja Yliseksi (Hollolan) voutikunnaksi, jolloin päähallitopaikan muuttuessa muualle jäi kuninkaankartano pappilaksi. 1649 voutikunta jaettiin Ylä- ja Ala-Hollolan voutikuntiin, jolloin Lahden seutu kuului Ylä-Hollolan voutikuntaan. Läänin keskuspaikkana oli jälleen Hämeenlinna lukuun ottamatta vuosia 1648-1776, jolloin se oli Helsinki.
Hattujen sodan (1741-1743) jälkeen, kun Ruotsi oli menettänyt Kaakkois-Suomea Venäjälle Turun rauhassa perustettiin aluemenetysten vuoksi Kymenlaaksoon uudeksi hallintopaikaksi Degerby eli Loviisa, johon osa Uuttamaata ja Hämeen läänin eteläosa liitettiin 1747 osaksi Kymenkartanoa. Kustaa III:n aikana pyrittiin luonnonmukaisiin rajoihin, mikä tarkoitti rajanvetoa Päijänteen ja Porvoonjoen kautta. Päijänteen rannalla oleva Jalkaranta kuului Hämeen lääniin, kun taas Lahden kylän pääosa kuului Uudenmaan lääniin. 1830 läänijaossa Hollola ja Lahti sen osana liitettiin Hämeen lääniin, kun taas Heinola erotettiin Mikkelin lääniin.
Suomen teollistuessa alkoi sahauksella olla merkitystä. Tämä aiheutti vesikuljetusten arvon nousun ja lopulta vesikuljetuksia korvaavana tai täydentävänä kuljetusmuotona rautateiden perustamisen. Päijänteen etelärannalla sijaitsevasta Lahdesta tuli merkittävä läpikulkupaikka samoin kuin Jyväskylästä sen pohjoisrannalla.

Lahden kehitykselle oli merkittävää se, että Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti päätti suosia rautateitä ja olla rakentamatta toivottua määrää kanavia ja että ratalinjauksissa päätettiin rakentaa Lahti-Riihimäki -rata, mikä loi pohjan Lahden kylän kasvamiselle Lahden kauppalaksi ja lopulta Lahden kaupungiksi. Itsenäisenä kaupunkina ollessaan on Lahteen liitetty lisää alueita Hollolan kunnasta 1916, 1923, 1933 ja 1956.
Toinen merkittävä kasvuimpulssi väestönkehityksen kannalta oli siirtoväen tulo Lahteen jatkosodan jälkeen ja sen jälkeen yleinen maalta-kaupunkiin -liike.
Vuoden 1878 palonsa jälkeen epäitsenäiseksi kauppalaksi muuttunut Lahti sai kaupungin oikeudet 1905, mitä Lahden kaupunki juhlii satavuotisjuhlanaan 2005. Satavuotisjuhliin liitty useita tilaisuuksia, joista ehkä näyttävin on 20.8.2005 järjestettävä marssi.