Loviisa

Wikipedia

Loviisan kaupunki Lovisa stad
vaakuna sijainti
www.loviisa.fi
Sijainti	60°27′25″N, 26°13′30″E
Lääni	Etelä-Suomi
Maakunta	Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Loviisan seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1745
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	44,52 km² 44,45 km² 0,07 km²
Väkiluku - väestötiheys	7 386 (31.12.2005) 167,37 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	19,50 %
Kunnanjohtaja	Olavi Kaleva
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Loviisa (ruots. Lovisa) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä 87 kilometriä Helsingistä itään. Kaupungin naapurikuntia ovat Ruotsinpyhtää, Liljendal, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pernaja. Kunta kuuluu Loviisan seutukuntaan.

Kaupunki on kaksikielinen. Enemmistönä 58 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 39 prosenttia ruotsia.

Sisällysluettelo 1 Lähiöt, taajamat ja kylät 2 Historia 3 Teollisuus 4 Valkon Satama 5 Loviisan Voimalaitos 6 Tapahtumat 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähiöt, taajamat ja kylät

Antinkylä (Antby), Fantsnäs, Hakalehto (Hagalund), Haravankylä (Räfsby), Harju (Åsen) Hattom, Källa, Köpbacka, Määrlahti (Märlax), Rauhala (Fredsby), Svartholma (Svartholm), Svenäs, Valko (Valkom), Valkolampi (Valkomträsk) Varvi (Varf), Vårdö, Uusi kaupunki (Nystan)

[muokkaa] Historia

Loviisa perustettiin Degerbyn ratsutilan maille vuonna 1745 raja- ja linnoituskaupungiksi. Itäinen Suomi tarvitsi uutta tapulikaupunkia Turun rauhassa vuonna 1743 siirtyneen itärajan vuoksi. Rajan taakse jäi Itä-Suomen ainut tapulikaupunki Hamina. Vasta perustettuun kaupunkiin ryhdyttiin vuonna 1748 rakentamaan Loviisan linnoituksena tunnettua rajalinnoitusta, jonka rakennustyöt jäivät kuitenkin kesken Ruotsin kuningaskunnan rahavaikeuksien vuoksi. Linnoituksesta ehti valmistua ainoastaan osa ulkovarustuksista. Linnoituskaupungin historiasta muistuttavat nykyisen keskustan itäpuolella sijaitsevat bastionit Rosen ja Ungern.

Samaan aikaan Loviisan linnoituksen kanssa ryhdyttiin kaupungin eteläpuolella rakentamaan Svartholman merilinnoitusta. Merilinnoituksen tarkoituksena oli suojata kaupunkia mereltä päin sekä tarjota suojasataman Ruotsin rannikkolaivastolle. Englantilais-ranskalainen laivasto-osasto tuhosi saaren varustukset käyttökelvottomiksi Krimin sodan aikana ja linnoitus jätettiin rappeutumaan. 1960-luvulta alkaen linnoitusta on restauroitu museoviraston johdolla. Linnoituksen korjaustyöt valmistuivat saaren juhlavuoteen 1998 mennessä. Kesäaikaan saarella järjestetään erilaista ohjelmaa sekä paikallisille että turisteille. Opastetut kierrokset, merirosvon aarteenmetsästys ja saaren oma ravintola houkuttelevat niin veneilijöitä kuin Loviisan kaupungista säännöllisin väliajoin liikennöivällä lautalla matkustavia.

Kaupunki tunnetaan myös vanhasta kaupungistaan. Vanha kaupunki säästyi Loviisan suurelta tulipalolta vuonna 1855. Vanhassa kaupungissa sijaitsee Degerbyn ratsutilan sivurakennus, joka on peräisin 1600-luvulta. Se on yksi Suomen vanhimmista puurakennuksista. Kaupungissa on myös Suomen ainut tulipalolta säilynyt puinen seurahuone, jossa on entisöinnin jäljiltä kirjasto-mediateekki.

[muokkaa] Teollisuus

Loviisasta löytyy paljon yrityksiä, joista on Loviisan turismille hyötyä esim. Valkon Satama ja Loviisan Voimalaitos ovat suuria turistikohteita, mutta myös teollisuutta Loviisalle. Loviisalla on myös Uusi Teollisuusalue, joka sijaitsee Loviisan Uudessa kaupungissa. Sieltä löytyy pieniä yrityksiä muun muassa korjaamoja, varaosaliikkeitä ym.

[muokkaa] Valkon Satama

Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavara-, irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, jonka varrella Loviisa sijaitsee. Rautatieyhteys kulkee Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen, josta on vaihtoyhteys muualle Suomeen. Satamaan johtaa 9,5 metrin meriväylä.

[muokkaa] Loviisan Voimalaitos

Loviisasta 15 km Hästholmenin saarella sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan Voimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna 1981. Molemmat reaktorit ovat VVER-440 -tyyppisiä painevesireaktoreita (PWR), joiden nettoteho on 488 MW. Loviisan Voimalaitoksen sopimus solmittiin vuonna 1969 neuvostoliittolaisyrityksen V/O Atomenergoexportin (AEE) kanssa. Imatran Voima Oy (IVO) Rakennutti Loviisan Voimalaitoksen ja Fortum osti Loviisan Voimalaitoksen IVO:lta. Fortum ilmoitti 28.3.2007 käynnistävänsä Loviisa 3:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Loviisassa.

Voimalaitoksen portilla on infokeskus ja kahvila.

[muokkaa] Tapahtumat

Kesät ovat kaupungissa vilkasta aikaa. Suosituimmat kesätapahtumat ovat Wanhassa Wara Parempi -perinne- ja korjausrakentamispäivät, Sibeliuspäivät, Kuningas saapuu Loviisaan - viikonloppu 1700-luvun hengessä, venefestivaalit Small Ships' Race, Rauhanfoorumi ja ravit.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Loviisan kaupungin kotisivut
• Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Loviisan kaupungissa