Lehti (kasvitiede)
Wikipedia
Lehti on kasvin yhteyttämisen kannalta tärkein osa. Lehtiä on monen muotoisia. Yleiset lehden osat ovat lehtiruoti, lehtilapa ja lehtikanta.
Ruoti on se osa lehdestä, jossa ei ole lehtilapaa. Lehtiruodin tehtävänä on ylläpitää lehden asentoa ja jäykkyyttä, ja täten helpottaa mm. kasvin valonsaantia. Joskus lehtiruoti voi kasvilta puuttuakin.
Lehtilapa on lehden leveä osa, joka on kasville usein hyvin tunnuksenomainen. Lehtilavan muoto voi olla mm.
- ehyt
- hammaslaitainen
- liuskainen
- kerrottu
Lehtikanta on lehden varteen liittävä osa lehtiruodin päässä. Lehtikannassa voi olla lisämuodostumia, jollainen on mm. lehtikannan leventyminen ns. korvakkeiksi (esim. herneillä).
Kerrotun lehden pikkuosasia kutsutaan lehdyköiksi. Lehdyköitä on esim. pihlajan ja tomaatin lehdissä. Lehtilavan muodoilla on usein määrätynlainen suonitus, joiden mukaan kasvin lehdet voidaan ryhmitellä useampiin ryhmiin.
Kasvin lisääntymistä varten kehittyneet lehdet ovat: verholehdet, terälehdet, ja emi- ja hedelehdet. Näitä kutsutaan suojuslehdiksi, koska ne suojaavat kukkaa.
Varsilehtien asento voi olla vastakkainen tai kierteinen. Vastakkain olevat lehdet voivat edelleen sijoittua säteittäisesti tai vastakkain. Kierteiset lehdet taas ovat vuoroittaisia tai kierteisiä. Ruusukkeinen lehtiasento on erikoistapaus lyhytnivelisillä kasveilla.
[muokkaa] Aiheesta muualla
