Lied

Wikipedia

Lied-nimitys tulee saksan kielestä ja merkitsee laulua tai laulelmaa. Lied on läpisävelletty laulu: siinä voi olla siis säkeistöjä, mutta säestys on kuitenkin tehty koko teoksen läpikattavaksi tuoden näin oman lisänsä perinteiseen säkeistölauluun verrattuna. Lied on siis sävelletty pianolle ja lauluäänelle. Erikseen on olemassa orkestraalisia liedejä, joissa solistin säestäjänä on orkesteri, joka voi kooltaan vastata jopa suurta sinfoniaorkesteria.

[muokkaa] Historiaa

Liedin kulta-aika sijoittuu 1800-luvun Saksaan, kun saksalaiset ja itävaltalaiset säveltäjät alkoivat kirjoittaa säestettyä laulumusiikkia. Erityisesti tähän liittyy saksalaisen kirjallisuuden kukoistus klassismin ja romantiikan aikakausina. Syntyneiden runojen ja runokokoelmien innoittamana syntyi sitten uusi taidelaji eli lied. Muun muassa saksalaisen kirjailijan Johann Wolfgang von Goethen (1749-1832) runoihin on tehty paljon liedejä.

Mozartin ja Ludwig van Beethovenin teoksissa on nähty olevan alku liedille, mutta erityisesti Franz Schubertin (1797-1828) työ liedin parissa nosti sen aikansa keskeisimpien musiikin tyylien joukkoon. Hän sävelsi yli 600 liediä, ja rupesi ensimmäisenä säveltämään laulusarjoja runokokoelmien pohjalta.

[muokkaa] Liedejä ja säveltäjiä

Schubertin liedeistä tunnetuimpia ja pidetyimpiä ovat muun muassa Erlkönig, Im Frühling ja Die Forelle sekä hänen laulusarjansa Die schöne Müllerin ja Winterreise. Näiden liedien tekstiin sisältyy aina jokin erityinen sanoma, ja sen lisäksi ne ovat teknisesti hyvinkin vaativia teoksia. Niissä korostuu liedin tasa-arvoinen luonne pianistin ja laulajan välillä.

Schubertin kanssa samoihin aikoihin Saksassa vaikuttivat myös Robert Schumann (1810-1856) ja vähän myöhemmin Hugo Wolf (1860-1903), molemmat myös runsaasti liedejä säveltäneitä muusikoita. Schumannin lied-sarjoista Dichterliebe ja Liederkreis ovat tulleet tunnetuksi, kun taas Wolfin tuotannosta mainittavia teoksia ovat italialainen laulukirja ja espanjalainen laulukirja.

Hector Berliozin Les nuits d'été -sarja edusti ei-saksankielisiä liedejä tunnetuimmasta päästä. Alun perin pianolle ja laulajalle tehdyt teokset Berlioz sovitti myöhemmin myös orkesterille. Myöhäisromantiikkaa edustanut Gustav Mahler kehitti orkestraalisen liedin huippuunsa teoksissa kuten Lieder eines fahrenden Gesellen, Des Knaben Wunderhorn, Kindertotenlieder sekä Das Lied von der Erde. Näistä viimeksi mainittu on pyrkimys yhdistää liedin ja sinfonian perinteet yhdeksi teokseksi. Mahlerin aikalainen, Richard Strauss, oli niin ikään merkittävä lied-säveltäjä, tunnetuimpana teoksenaan Vier letzte lieder.

Suomalaisesta näkökulmasta oman lisänsä lied-musiikille ovat antaneet säveltäjämme Toivo Kuula (1883-1918), Oskar Merikanto (1868-1924) sekä Yrjö Kilpinen (1892-1959), jonka tuotanto käsitti kaikkiaan noin 800 liediä.