Louis Durey
Wikipedia
Louis Durey (27. toukokuuta 1888 - 3. heinäkuuta 1979) oli ranskalainen taidemusiikin säveltäjä. Hän kuului säveltäjäryhmään Les Six.
Durey syntyi Pariisissa liikemiesperheeseen. Hän päätti omistautua musiikkiuralle sangen myöhään oltuaan Debussyn Pelléas et Mélisande -oopperan esityksessä 19-vuotiaana. Säveltäjänä hän oli enemmän tai vähemmän itseoppinut. Hänen ensimmäinen musiikkimaailmassa kiinnostusta herättänyt teoksensa oli pianoduetto Carillons. Maurice Ravel kiinnitti säveltäjään huomiota ja suositteli häntä kustantajalleen. Kuoromusiikki oli alusta lähtien Dureyn tuotannossa tärkeällä sijalla. Kuuden ryhmä Les Six syntyi puolivahingossa, ja aluksi Durey oli sen kantava voima. Välirikko ryhmän suojelijan Jean Cocteaun kanssa sai Dureyn vetäytymään yhteistyöstä, ja ryhmä hajosi pian syntymänsä jälkeen.
Les Six -kauden jälkeen Durey muutti Saint-Tropez'n kaupunkiin Etelä-Ranskaan ja jatkoi siellä työskentelyään. Hän ei koskaan tuntenut tarvetta kuulua Ranskan musiikkipiireihin, mikä yhdessä hänen vasemmistolaisten aatteidensa kanssa jätti hänet taiteellisesti eristyksiin koko loppuelämäkseen. Hän sävelsi Saint-Tropez'ssa ainoan oopperansa L’Occasionin. Vuonna 1929 hän nai Anne Grangeonin ja muutti takaisin Pariisiin seuraavana vuonna. 30-luvulla hän liittyi kommunistiseen puolueeseen. Natsimiehityksen aikana toisessa maailmansodassa Durey toimi vastarintaliikkeessä ja sävelsi antifasistisia lauluja. Sodan jälkeenkin hänen jyrkät poliittiset mielipiteensä haittasivat hänen uraansa. Ansaitakseen elantonsa Durey hyväksyi musiikkikriitikon paikan pariisilaisessa kommunistilehdessä vuonna 1950.
Dureyn myöhäisemmät (mm. Vietnam-aiheiset) sävellykset ovat jääneet unohduksiin. Nykyään hän on Kuuden ryhmän jäsenistä ehkä tuntemattomin. Durey kuoli Saint-Tropez'ssa.
