Luettelo Bysantin keisareista
Wikipedia
Tämä on luettelo Itä-Rooman eli Bysantin keisareista.
[muokkaa] Konstantinuksen dynastia
Konstantinus Suuri yhdisti Rooman valtakunnan yhden hallitsijan alaiseksi ja perusti uuden pääkaupungin Konstantinopolin.
- Konstantinus I Suuri (Gaius Flavius Valerius Aurelius Constantinus, hallitsi 324—337)
- Constantius II (Flavius Iulius Constantius, hallitsi 337—361), Konstantinus Suuren poika
- Julianus Apostata (Flavius Claudius Iulianus, hallitsi 361—363), Konstantinus Suuren veljenpoika
Julianus Apostatan kuoleman jälkeen armeija valisti keisariksi Jovianuksen, joka oli keisarin henkivartioston komentaja.
Jovianuksen kuoleman jälkeen Länsi-Rooman keisari Valentinianus I nimitti veljensä Valensin Itä-Rooman keisariksi.
[muokkaa] Theodosiuksen dynastia
Kun Valens kuoli vuonna 378 nimitti Länsi-Rooman keisari Gratianus Theodosiuksen Itä-Rooman keisariksi. Theodosius oli viimeinen keisari joka hallitsi koko Rooman valtakuntaa. Hänen poikansa Arkadius ja Honorius jakoivat valtakunnan keskenään, tällä kertaa jaosta tuli lopullinen.
- Theodosius I (Flavius Theodosius, 346—395, hallitsi 379—395)
- Arcadius (Flavius Arcadius, 377—408, hallitsi 395—408), Theodosiuksen poika
- Theodosius II (Flavius Theodosius, 401—450, hallitsi 408—450), Arcadiuksen poika
- Marcianus (Flavius Marcianus, 392—457, hallitsi 450—457), Theodosius II:n siskon Pulcherian aviomies
[muokkaa] Leon dynastia
Marcianuksen kuoleman jälkeen magister militum Aspar teki Leosta keisarin.
- Leo I (Valerius Leo, 401—474, hallitsi 457—474)
- Leo II (Flavius Leo, 467—474, hallitsi 474), Leo I:n tyttären poika
- Zenon (Flavius Zeno, 425—491, hallitsi 474—475), Leo II:n isä
- Basiliskos (Flavius Basiliscus, ???—476, hallitsi 475—476), Leo I:n vaimon Aelia Verinan aviomies
- Zenon (toiseen kertaan 476—491)
Zenonin kuoleman jälkeen hänen vaimonsa Ariadne meni naimisiin Anastasioksen kanssa ja nimitti hänet keisariksi.
- Anastasios I (Flavius Anastasius, 430—518, hallitsi 491—518)
[muokkaa] Justinianuksen dynastia
Anastasioksen kuoleman jälkeen keisarillisen kaartin komentaja Justinus nousi keisariksi.
- Justinus I (Flavius Iustinus, 450—527, hallitsi 518—527)
- Justinianus I (Flavius Petrus Sabbatius Iustinianus, 482—565, hallitsi 527—565), Justinuksen veljenpoika
- Justinus II (Flavius Iustinius Iunior, 520—578, 565—578), Justinianuksen veljenpoika
- Tiberius II Constantinus (Flavius Tiberius Constantinus, 540—582, hallitsi 578—582), Justinuksen adoptiopoika
- Maurikios I Tiberius (Flavius Mauricius Tiberius, 539—602, hallitsi 582—602), Tiberiuksen adoptiopoika
Fokas kaappasi vallan Maurikiokselta vuonna 602.
[muokkaa] Herakleioksen dynastia
Herakleios kaappasi vallan Fokakselta vuonna 610.
- Herakleios (Ἡράκλειος, 575—641, hallitsi 610—641)
- Konstantinos III (Κωνσταντῖνος, 612—641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
- Heraklonas (Ἡρακλωνάς, 626—641, hallitsi 641), Herakleioksen poika
- Konstans II Pogonatos (Κώνστας, 630—668, hallitsi 641—668), Konstantinos III:n poika
- Mezezius (usurpaattori vuosina 668 - 669)
- Konstantinos IV (Κωνσταντῖνος, 649—685, hallitsi 668—685), Konstans II:n poika
- Justinianus II Rhinotmetus (Ἰουστινιανός Ῥινότμητος, 668—711, hallitsi 685—695), Konstantinos IV:n poika
Leontios kaappasi vallan Justianianukselta ja pakotti tämän maanpakoon. Apsimaros kaappasi puolestaan vallan Leontiokselta ja hallitsi nimellä Tiberius III.
Justinianus palasi maanpaosta vuonna 705 ja syrjäytti Tiberius III:n.
- Justinianus II Rhinotmetus (toiseen kertaan 705—711)
Justinianus syrjäytettiin toisen kerran vuonna 711. Hänen seuraajakseen tuli armenialainen Filippikos.
- Filippikos Bardanes (Φιλιππικός Βαρδάνης, hallitsi 711—713)
Filippikoksen kuoleman jälkeen hänen kirjurinsa Artemios nousi keisariksi nimellä Anastasios II.
- Anastasios II (Ἀναστάσιος, kuoli 721, hallitsi 713—715)
Anastasios syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi verojen kerääjän aikaisemmin toiminut Theodosius III.
- Theodosius III (Θεοδόσιος, hallitsi 715—717)
[muokkaa] Isaurialainen dynastia
Anatolian teeman komentaja Leo syrjäytti Theodosius III:n ja perusti isaurialaisen eli syyrialaisen dynastian.
- Leo III Isaurialainen (Λέων Ἴσαυρος, 675—741, hallitsi 717—741)
- Konstantinos V Kopronymos (Κωνσταντίνος Κοπρώνυμος, 718—745, hallitsi 741), Leo III:n poika
- Artabasdos Ikonofilos (Ἀρτάβασδος Εἰκονόφιλος, hallitsi 741—743), Leo III:n vävy
- Konstantinos V Kopronymos (toiseen kertaan 743—775)
- Leo IV Kasaari (Λέων Χαζάρος, 750—780, hallitsi 775—780), Konstantinos V:n poika
- Konstantinos VI (771—797, hallitsi 780—797), Leo IV:n poika
- Irene (Εἰρήνη, 755—803, hallitsi 797—802), Leo IV:n vaimo, Konstantinos VI:n äiti
Valtionvarainministeri Nikeforos syrjäytti Irenen ja nousi tämän jälkeen valtaistuimelle.
- Nikeforos I (Νικηφόρος, hallitsi 802—811)
- Staurakios (Σταυράκιος, hallitsi 811), Nikeforoksen poika
- Mikael I Rhangabes (Μιχαήλ Ῥαγκαβής, hallitsi 811—813), Nikeforoksen vävy
Leo syrjäytti Mikeal I:n vuonna 813.
[muokkaa] Amorionilainen dynastia
Fryygian Amorionista kotoisin oleva Mikeal syrjäytti Leo V:n ja perusti amorionilainen eli fryygialaisen dynastian.
- Mikael II (Μιχαήλ, 770—829, hallitsi 820—829), Konstantinos VI:n vävy
- Theofilos (Θεόφιλος, 813—842, hallitsi 829—842), Mikael II:n poika
- Mikael III (Μιχαήλ, 840—867, hallitsi 842—867), Theofiloksen poika
[muokkaa] Makedonialainen dynastia
- Basileios I (Βασίλειος, 811—886, hallitsi 867—886), meni naimisiin Mikael III:n lesken kanssa
- Leo VI Viisas (Λέων Σοφός, 866—912, hallitsi 886—912), Basileioksen tai Mikael III:n poika
- Aleksanteri III (Ἀλέξανδρος, 870—913, hallitsi 912—913), Basileioksen poika
- Konstantinos VII Porfyrogennitos (Κωνσταντίνος Πορφυρογέννητος), 905—959, hallitsi 913—959), Leo VI:n poika
- Romanos I Lekapenos (Ῥωμανός Λεκαπηνός, 870—948, hallitsi 919—944), Konstantinos VII:n appi
- Romanos II Porfyrogennitos (Ῥωμανός Πορφυρογέννητος, 939—963, hallitsi 959—963), Konstantinos VII:n poika
- Nikeforos II Fokas (Νικηφόρος Φωκάς, 912—969, hallitsi 963—969), meni naimisiin Konstantinos VII:n lesken kanssa
- Johannes I Tzimiskes (Ἰωάννης Τσιμισκής, 925—976, hallitsi 969—976), Romanos II:n lanko
- Basileios II Bulgaroktonos (Βασίλειος Βουλγαροκτόνος, 958—1025, hallitsi 976—1025), Romanos II:n poika
- Konstantinos VIII Porfyrogennitos (Κωνσταντῖνος, 960—1028, hallitsi 1025—1028), Romanos II:n poika
- Zoe Porfyrogenita (Ζωή, 978—1050, hallitsi 1028—1050), Konstantinos VIII:n tytär
- Romanos III Argyros (Ῥωμανός Ἀργυρός, 968—1034, hallitsi 1028—1034), Zoen ensimmäinen aviomies
- Mikael IV Paflagonialainen (Μιχαήλ Παφλαγών, 1010—1041, hallitsi 1034—1041), Zoen toinen aviomies
- Mikael V Kalafates (Μιχαήλ Καλαφάτης, 1015—1042, hallitsi 1041—1042), Mikael IV:n veljenpoika, Zoen ottolapsi
- Konstantinos IX Monomakhos (Κωνσταντῖνος Μονομάχος, 1000—1055, hallitsi 1042—1055), Zoen kolmas mies
- Theodora Porfyrogenita (Θεοδώρα, 980—1056, hallitsi 1055—1056), Konstantinos VIII:n tytär
- Mikael VI Stratiotikos (Μιχαήλ Στρατιωτικός, hallitsi 1056—1057), Theodoran valitsema seuraaja
[muokkaa] Komnenosten dynastia
Isaak Komnenos syrjäytti Mikael VI:n ja perusti Komnenosten hallitsijasuvun. Isaak erosi kuitenkin virastaan, mutta Komnenoksen pääsivät valtaan uudelleen vuonna 1081.
- Isaak I Komnenos (Ἰσαάκιος Κομνηνός, 1007—1060, hallitsi 1057—1059)
[muokkaa] Dukasten dynastia
Mikael Pselloksen ansiosta uudeksi keisariksi nousi Konstantinos Dukas.
- Konstantinos X Dukas (Κωνσταντῖνος Δούκας, 1006—1067, hallitsi 1059—1067)
- Mikael VII Dukas (Μιχαήλ Δούκας Παραπινάκης, 1050—1090, hallitsi 1067—1078), Konstantinos X:n poika
- Romanos IV Diogenes (Ῥωμανός Διογένης, 1032—1072, hallitsi 1067—1071), meni naimisiin Konstantinos X:n lesken kanssa
- Nikeforos III Botaniates (Νικηφόρος Βοτανειάτης, 1001—1081, hallitsi 1078—1081), meni naimisiin Mikeal VII:n vaimon kanssa
- Nikeforos Bryennios (vastakeisari 1078)
[muokkaa] Komnenosten dynastia
- Aleksios I Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός, 1057—1118, hallitsi 1081—1118), Isaak I:n veljenpoika
- Johannes II Komnenos Kaunis (Ἰωάννης Κομνηνός ὁ Καλός, 1087—1143, hallitsi 1118—1143), Aleksioksen poika
- Manuel I Komnenos (Μανουήλ Κομνηνός, 1118—1180, hallitsi 1143—1180), Johanneksen poika
- Aleksios II Komnenos (Ἀλέξιος Κομνηνός, 1169—1183, hallitsi 1180—1183), Manuelin poika
- Andronikos I Komnenos (Ἀνδρόνικος Κομνηνός, 1118—1185, hallitsi 1183—1185), Johannes II:n veljenpoika, meni naimisiin Aleksios I:n lesken kanssa
[muokkaa] Angelosten dynastia
- Isaak II Angelos (Ἰσαάκιος Ἄγγελος, 1156—1204, hallitsi 1185—1195), Aleksios I:n tyttären Theodoran pojanpoika.
- Aleksios III Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος, 1153—1211, hallitsi 1195—1203), Isaak II:n veli
- Aleksios IV Angelos (Ἀλέξιος Ἄγγελος, 1182—1204, hallitsi 1203—1204), Isaak II:n poika
- Isaak II Angelos (hallitsi 1203—1204)
- Aleksios V Dukas Murzurflus (Ἀλέξιος Δούκας Μούρτζουφλος), 1140—1204, hallitsi 1204), Aleksios III:n vävy
[muokkaa] Laskaristen dynastia
Maanpaossa Nikaiassa Latinalaisen keisarikunnan aikana.
- Theodoros I Laskaris (Θεόδωρος Λάσκαρης, 1174—1222, hallitsi 1204—1222), Aleksios III:n vävy
- Johannes III Dukas Vatatzes (Ἰωάννης Δούκας Βατάτζης, 1192—1254, hallitsi 1222—1254), Theodoros I:n vävy
- Theodoros II Laskaris (Θεόδωρος Δούκας Λάσκαρης, 1221—1258, hallitsi 1254—1258), Johannes III:n poika
- Johannes IV Laskaris (Ἰωάννης Δούκας Λάσκαρης, 1250—1305, hallitsi 1258—1261), Theodoros II:n poika
[muokkaa] Palaiologosten dynastia
Mikael Palaiologos toimi aluksi nuoren Johannes IV:n holhoojana, mutta hänet kruunattiin kanssahallitsijaksi vuonna 1259.
- Mikael VIII Palaiologos (Μιχαήλ Παλαιολόγος, 1224—1282, hallitsi 1259—1282)
- Andronikos II Palaiologos Vanhempi (Ἀνδρόνικος Γέρος, 1258—1332, hallitsi 1282—1328), Mikael VIII:n poika
- Andronikos III Palaiologos Nuorempi (1297—1341, hallitsi 1328—1341), Andronikos II:n poila
- Johannes V Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1332—1391, hallitsi 1341—1376), Andronikos III:n poika
- Johannes VI Kantakuzenos (Ἰωάννης Καντακουζηνός, 1295—1383, hallitsi 1347—1354), Johannes V:n appi
- Andronikos IV Palaiologos (Ἀνδρόνικος Παλαιολόγος, 1348—1385, hallitsi 1376—1379), Johannes V:n poika
- Johannes V Palaiologos (toiseen kertaan 1379—1391)
- Johannes VII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1370—1408, 1390), Andronikos IV:n poika
- Manuel II Palaiologos (Μανουήλ Παλαιολόγος, 1350—1425, hallitsi 1391—1425), Johannes V:n poika
- Johannes VII Palaiologos (toiseen kertaan, 1399—1402)
- Johannes VIII Palaiologos (Ἰωάννης Παλαιολόγος, 1392—1448, hallitsi 1425—1448), Manuel II:n poika
- Konstantinos XI Dragases (Κωνσταντίνος Δραγάσης, 1405—1453, hallitsi 1449—1453), Manuel II:n poika
Vuonna 1453 Mehmed II otti itselleen caesarin arvonimen, ja hänen seuraajansa jatkoivat tätä tapaa. Katso: Osmaanien valtakunta
- Tuomas Palaiologos (Θωμάς Παλαιολόγος), Konstantinos XI:n nuorin veli. Nimellisesti Bysantin keisari 1453-1465.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Georg Ostrogorsky (1969): History of the Byzantine State. Rutgers University Press. ISBN 0813511984.
- John Julius Norwich (1991): Byzantinium: The Early Centuries. Viking. ISBN 0394537785.
- John Julius Norwich (1991): Byzantinium: The Apogee. Viking. ISBN 0394537793.
- John Julius Norwich (1991): Byzantinium: The Decline and Fall. Viking. ISBN 0679416501.