Luettelo Englannin hallitsijoista
Wikipedia
Tämä on luettelo Englannin kuningaskunnan hallitsijoista.
Englannin perustukset luotiin jo kauan ennen kuin sitä saattoi sanoa yhtenäiseksi kuningaskunnaksi. Englannista muodostui valtio useassa vaiheessa Alfred Suuren ja tämän pojanpojan Athelstanin hallituskausien välillä. Vuonna 1707 kuningaskunta lakkasi unionisopimuksen myötä olemasta erillinen maansa ja yhdistyi Skotlannin kuningaskunnan kanssa Ison-Britannian kuningaskunnaksi.
Nykyisin Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, johon kuuluvat myös Skotlanti, Wales ja Pohjois-Irlanti. Sillä ei ole nykyisin omaa parlamenttia tai muuta hallintoelintä, mutta valtion keskeinen hallinto sijaitsee Lontoossa. Nykyisin kaikkia neljää osaa hallitsee ylimpänä yhteinen monarkki.
Kuninkaiden nimissä alettiin käyttää järjestyslukua vasta Vilhelm Valloittajan jälkeen. Esimerkiksi ennen Edvard I:stä ehti hallita kolme samannimistä kuningasta. Nykyaikana kuitenkin vanhempienkin kuninkaiden yhteydessä käytetään usein järjestyslukuja selvyyden vuoksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Anglosaksit (Wessex-suku)
- Alfred Suuri (878–899)
- Edvard Vanhempi (899–924)
- Ethelweard, (924, asema epävarma, kuoli vain 16 päivää nimityksensä jälkeen, Wessexin kuningas)
- Athelstan (924–939)
- Edmund I (939–946)
- Edred (946–955)
- Edwy (955–959)
- Edgar (959–975)
- Edvard Marttyyri (975–978)
- Ethelred II Neuvoton (978–1016)
- Edmund II Rautakylki (1016)
[muokkaa] Tanskalaiset
- Sven Haaraparta (1013–1014, joskaan ei kruunattu)
- Knuut Suuri (1016–1035)
- Hardeknut (Knuut III, 1040–1042)
- Harald Jäniksenkäpälä (1035–1040, kruunattiin 1037, hallitsi maata de facto 1035-1037 Hardeknutin ollessa Tanskassa)
[muokkaa] Anglosaksit (uudelleen valtaannoussut)
- Edvard Tunnustaja (1042–1066)
- Harald Godwininpoika (1066)
- Edgar Atheling (1066, ei kruunattu)
[muokkaa] Normannien hallitsijasuku
Normannien valloituksen jälkeen vuonna 1066 otettiin käyttöön ranskalaistyylinen hallitsijoiden nimeämistapa järjestysluvuittain.
- Vilhelm Valloittaja (1066–1087)
- Vilhelm II Punainen (1087–1100)
- Henrik I (1100–1135)
- Tapani (1135–1154)
- Matilde (1141, ei kruunattu, hallitsi maata Tapanin ollessa vangittuna)
[muokkaa] Plantagenetin hallitsijasuku
Varhaiset Plantagenet-suvun kuninkaat hallitsivat suuria alueita Ranskassa ja eivät pitäneet Englantia ensisijaisena kotinaan ennen kuin kuningas Juhanan valtakaudella menettivät suurimman osan maistaan manner-Euroopassa. Tämä hallitsijasuku jaetaan yleensä kolmeen hallitsijahuoneeseen. Joskus Angevin (Anjou) -huoneesta käytetään Plantagenet-nimitystä. Rikhard II:n jälkeen suvun miespuolisten jälkeläisten linja jakautui kahteen toisiaan vastaan taistelleisiin Lancaster- ja York-sukuihin.
[muokkaa] Angevin-suku
- Henrik II (1154–1189)
- Rikhard I Leijonamieli (1189–1199)
- Juhana Maaton (1199–1216)
- Henrik III (1216–1272)
- Edvard I (1272–1307)
- Edvard II (1307–1327)
- Edvard III (1327–1377)
- Rikhard II (1377–1399)
[muokkaa] Lancaster-suku
[muokkaa] York-suku
[muokkaa] Tudorin hallitsijasuku
Tudor-suku oli osittain walesilaista syntyperää, ja vuonna 1535 Wales liitettiin osaksi Englannin kuningaskuntaa, jonka vallan alla se oli käytännössä ollut jo vuodesta 1284.
- Henrik VII (1485–1509)
- Henrik VIII (1509–1547)
- Edvard VI (1547–1553)
- Jane Grey (1553, syrjäytettiin, ei kruunattu ja mestattiin vuonna 1554)
- Maria I (1553–1558)
- Elisabet I (1558–1603)
[muokkaa] Stuartin hallitsijasuku
Stuartit hallitsivat myös Skotlannin kuningaskuntaa, jonka kanssa Englanti oli personaaliunionissa ennen vuotta 1707.
[muokkaa] Interregnum
- Lordiprotektorit
