Mitanni

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Mitanni (Hanigalbat) oli suurvalta Lähi-idässä Syyriassa Khabur-joen latvoilla. Se oli olemassa noin 1500–1360 eaa. ja sen pääkaupunki oli Washukanni. Sen perustivat hurrilaiset, kansa joita johti indoeurooppalainen soturiaateli, joka saapui alueelle joskus 1700-1600 eaa. Mitanni soti mm Egyptin, heettiläisten ja Assyrian kanssa ja sen kukisti lopulta nouseva mahti, keski-Assyria. Noin 1000 eaa aramealaiset tunkeutuivat maahan.

[muokkaa] Mitanni

Mitannin alue kartalla

Indoeurooppalaisia hurrilaisia saapui alueelle noin 1800–1600 eaa. He perustivat oman valtion ja pääkaupungin, Washukkanin. Hurrilaisen yläluokan vallan alla oli seemiläisiä amurrulaisia. Indoeurooppalais-seemiläinen Mitanni soti mm. Egyptin kanssa 1400-luvulla eaa. ja myöhemmin teki sen kanssa sopimuksen heettiläisiä vastaan. Valtakunta ei koskaan ollut Lähi-idän vahvin, mutta ajoittain yksi suurvalloista. Mitannin historiasta ei ole löydetty omia lähteitä, vaan kaikki tiedot siitä perustuvat sen vihollisten ja kauppakumppanien tietoihin. Assyrialaiset kukistivat Mitannin ensin ryöstämällä Washukannin 1360 eaa., sitten lopullisemmin noin 1200 eaa.

Mitannia kutsuttiin Assyriassa nimillä Naharina, Hanilgalbat tai Khanigalbat ja heetiksi nimellä Hurri. Mitannin pääkaupunkia Washukkania ei ole löydetty, mutta sen arvellaan sijainneen Khabur-joen laaksossa, nykyisessä Syyriassa. Toinen Mitannin pääkaupungeista oli Taite (ehkä Tell Hamidiya). Alueella viljeltiin maata sadeviljelynä ja paimennettiin karjaa.

Hurrilaisia asui Ylä-Mesopotamian alueella amurrulaisten seassa jo Akkadin aikoina noin 2350 eaa.

Alueelle saapuneiden hurrilaisten uskotaan nousseen valtaan lähinnä vanhan heettiläisten valtakunnan sotaretkien ansiosta. Heettiläinen Mursili I kukisti mm. Yamhadin eli Halabin/Aleppon. Barattarna valtasi Aleppon ja alisti vasalleikseen Idrimin ja Alalakhin sekä Kizzuwatnan nykyisessä Kaakkois-Turkissa. Joskus 1550 Assyria ja Arrapha idässä muuttuivat Mitannin vasalleiksi. Shaushatar voimisti maata entisestään ennen 1500 eaa. ryöstäen Assurin, mutta jättäen maahan assyrialaisen vasallikuninkaan.

Mitanni esti heettiläisten laajenemisen Kizzuwatnan ja pohjoisen Ishuwan avulla. Laajimmillaan Mitanni ulottui Nuzista (Kirkuk) idässä Keski-Syyrian Aleppoon. Sama käsittely toistui Aleppon, Nuzin, Arraphan kanssa.

1500–1450 eaa. Mitanni soti Egyptiä vastaan muutamassa taistelussa. Kanaanilaiset nousivat kapinaan, ja 1457 eaa. (1482 eaa., 1479 eaa.) käytiin Megiddossa suuri taistelu (katso Harmageddon, jossa oli satoja kanaanilaisia johtajia faarao Thuthmose III:a vastassa. Kanaanilaiset pakenivat Megiddoon, jonka egyptiläiset saarsivat seitsemäksi kuukaudeksi, kunnes se antautui. Megiddossa on käyty monia taisteluja historian aikana, koska se on kauppateiden varrella. Megiddon voitto avasi egyptiläisille tien pohjoiseen.

Pian Egyptin ja Mitannin välille muodostuivat ystävälliset suhteet, sillä Egypti ajoi diplomatiapolitiikkaa ja heettiläiset uhkasivat Mitannia. Myöhemmin Thutmoses III eteni Pohjois-Syyriaan Orontes-joelle, Aleppon seuduille, mutta vetäytyi alueelta pian, ja Egyptin valta jäi vain Foinikiaan. Amenhotep II taisteli Mitannia vastaan 1425 eaa.

Vuonna 1420 eaa. Egyptin kuningas Thutmosis IV alkoi pitää hyviä suhteita Mitanniin Shuttarna II:n aikana. Kirjeitä ja lahjoja ja lahjankyselykirjeitä vaihdettiin. Heettiläiskuningas Tudhalija IV taisteli Kizzuwatnaa, Arzawaa, Ishuwaa, Aleppoa ja ehkä myös Mitannia vastaan.

Kuningas Tushrattan aikaan Egypti oli liitossa Mitannin vihollisten heettiläisten ja assyrilaisten kanssa, sillä egyptiläiset päättelivät maan vallan olevan heikkenemässä. Tätä mieltä olivat myös Syyrian Aziru ja Amurru, jotka itsenäistyivät. Heettiläisten suurkuningas Suppiluliuma valloitti Kizzuwatnan, mikä esti heettiläisiä laajenemasta Syyriaan. Heettiläiset valtasivat Mitannilta Amurrun ja Nuhashshen (Keski-Syyria) maat Syyriassa. Suppiluliuma laajensi myöhemmin valtaansa Libanoniin. Heettiläiset saapuivat myös Ishuwan maahan, joka sijaitsi Anti-Taurusvuorilla ylemmän Eufratin jokilaaksossa.

Heettiläiset hyökkäsivät kuninkaansa Shuppiluliuman aikaan Mitannin omistamaan Syyriaan ja valtasivat sen mitannilaisilta marssimalla Eufratin yli, missä Mitanni menetti valta-asemansa. Heettiläiset uusivat hyökkäyksensä vallaten kaupungit Halab, Mukish, Niya, Arahati, Apina ja Qatna Eufratin länsipuolisesta Syyriasta.

Assyria alisti Mitannin vasallikseen noin 1360 eaa., kun sen kuningas Assur-uballit hyökkäsi maahan. Mitannin kuningas Shattuara ryhtyi kapinaan Assyrian Adad-Nirari I:stä (n. 1307–1275) vastaan. Vaikka Assyria oli voimakas, Mitannin Wasashatta kapinoi, ja Assyria valtasi Mitannin Taidun ja miehitti Washshukannun, Amasakkun, Kahatin, Shurun, Nabulan, Hurran ja Shuduhun kaupungit, eli Balihkin ja Khaburin välillä olevan Mitannin ydinmaan. Eufratista länteen Assyria ei edennyt. Assyriaan vietiin Mitannin ylimystöä, ja sen kuningas Adad-Nirari I julisti itsensä suurkuninkaaksi. Mitannin Assyrian kontrolloima kuningas Shattuara kapinoi Assyrian kuningasta Shalmaneser I:stä (1270-l-1240-l) vastaan heettiläisten ja Ahlamu-paimentolaisten avulla noin 1250 eaa. Liittoutunut armeija valtasi vuoristosolat ja vesipaikat, ja kapinaa kukistamaan lähetetty Assyrian armeija kärsi janoa. Assyrilaiset voittivat silti ahlamut, mitannilaiset ja heettiläiset; hurrilaisten kaupungit, joita oli noin 300 hävitettiin.

Noin 1300 eaa. Assyria valloitti Mitannin, josta muutamaa vuosikymmentä myöhemmin tuli pelkkä Assyrian provinssi, jota johti Assyrian suurvisiiri.

Assyrian kuningas Tukulti-Ninurta I 1243 eaa. – 1207 eaa. kuljetti maasta arvokasta tavaraa Mitanniin. Noin 1200–1150 eaa. heettiläiset hyökkäsivät Mitannin ja Assyrian alueille ehkä ryöstäen Assyriaa, ja heettiläiset ehkä tukivat Mitannin kapinaa. Assyrian hallintokeskus Tell Sabi Abyad tuhottiin.

Noin 1000 eaa. Mitanni aramealaistui ja hurrin kieli alueelle väheni. Uus-Saayrian kuninkaat kutsuvat maata Hanigalbatiksi viitaten historiaan ehkä tietoisesti.

[muokkaa] Wassukanni

Mitannin pääkaupunki vuodesta 1500 eaa. oli Washukanni (Waššukanni,Wassukanni,Wassuganni,Vasukhani jne), mikä lienee Tell el Fakhariya Ras el 'Aynin kummun lähellä eli Assyrian ajan Sikan, sillä kaupungin nimi kirjoitetaan assyriassa Wa-sikan-ni. Wassukanni ryöstettiin Adad-nirari I:n aikana noin 1290 eaa. Lähellä sijaitsee myös kivikautinen Tell Halaf.

[muokkaa] Mitannin johtajia

Kirta 1500 eaa-1490 eaa
Shuttarna I, Kirtan poika 1490 eaa-1470 eaa
Barattarna, P/Barat(t)ama 1470 eaa-1450 eaa
Parshatatar, (ehkä sama kuin Barattarna) 1450 eaa-1440 eaa
Shaushtatar Parsha(ta)tarin poika 1440 eaa-1410 eaa
Artatama I 1410 eaa-1400 eaa
Shuttarna II 1400 eaa-1385 eaa
Artashumara 1385 eaa-1380 eaa
Tushratta 1380 eaa-1350 eaa
Shuttarna III 1350 eaa, vallananastaja Artatama II:n poika
Shattiwaza Mattivaza, Tushrattan poika 1350 eaa-1320 eaa
Shattuara I 1320 eaa-1300 eaa
Wasashatta, Shattuaran poika 1300 eaa-1280 eaa
Shattuara II, Wasashattan poika tai serkku 1280 eaa-1270 eaa, tai sama kuin Shattuara I.