Munuainen
Wikipedia
Munuaiset (ren, monikko renes) ovat selkärankaisten pavunmuotoisia erityselimiä. Ne ovat osa ihmisen erityselimistöä ja puolustuskoneistoa. Niiden tehtävänä on suodattaa kuona-aineet (esim. urea) pois verestä ja siksi niiden merkitys onkin homeostaasin kannalta tärkeä. Lääketieteen haara joka tutkii munuaisia ja niiden sairauksia on nimeltään nefrologia.
Vanha suomenkielinen nimitys munuaisille on munaskut tai munaskuut. Usein sanaa on puhekielessä käytetty tarkoittamaan kiveksiä, mutta alkuperäinen merkitys on juuri munuaiset.lähde?
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rakenne ja sijainti
Aikuisen munuainen on pavunmuotoinen, noin 11 cm pitkä, 6 cm leveä, 5 cm paksu elin. Ihmisellä on kaksi munuaista, joista kummatkin ovat selkärangan eri puolilla toisiaan vastakkain. Oikeanpuoleinen on yleensä hieman vasemmanpuoleista alempana. Ne ovat maksan ja pernan alapuolella. Koska munuaiset ovat arkoja elimiä niiden yläpuoli on osittain alempien kylkiluiden suojaamana ja niitä suojaavat selkälihakset, sidekudoksinen kotelo ja kaksinkertainen rasvakerros. Ihminen tulee toimeen pelkällä yhdellä munuaisella.
Munuaiset ovat koveria selkärankaan päin. Koverassa kohdassa on munuaisportti, joka liittää virtsajohtimen, munuaisvaltimon ja -laskimon munuaiseen.
Kummankin munuaisen yläpuolella on lisämunuainen.
[muokkaa] Toiminta
Munuaisten toiminnallisia yksiköitä ovat nefronit, jotka koostuvat munuaiskeräsestä ja munuaistiehyestä. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas suonikeräsestä (glomerulus) ja sitä ympäröivästä suonikeräsen kotelosta. Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä.
[muokkaa] Munuaissairaudet
Munuaiskivet ovat suhteellisen yleinen ja kivulias sairaus.
Joillakin ihmisillä munuaiset saattavat kasvaa yhteen, jolloin syntyy hevosenkenkämunuaiseksi kutsuttu häiriö.
[muokkaa] Lähteet
- Turunen Seppo: Biologia: Ihminen
