Mussalo

Wikipedia

Mussalo (ruots. Mussalö) on saari Kotkassa. Saari on jaettu kolmeen kaupunginosaan, jotka ovat Mussalo, Etukylä ja Takakylä. Kaupunginosien yhteinen asukasluku on 3 357 (31.12.2005).

Mussalon kaupunginosa käsittää saaren itäosat, jotka ovat Ristiniemen omakotitaloaluetta lukuun ottamatta satama- ja teollisuusaluetta. Mussalon satama on osa Kotkan satamaa, joka on perinteisesti ollut maan tunnetuin vientisatama. Satama- ja teollisuusalueiksi on tasattu useita Mussalon saaren vieressä olleita pienempiä saaria ja täytetty Palaskylänlahti. Etukylän kaupunginosa on pääosin omakotitaloaluetta, jossa on niin sanotut vanha ja uusi asuntoalue. Etukylässä on myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun metsä- ja puutalousoppilaitos. Takakylän kaupunginosassa sijaitsevat Mussalon golfkenttä ja Santalahden uimaranta, jonka yhteydessä on lomakylä.

[muokkaa] Historia

Kymijoen alajuoksu on maamme varhaisemmin asuttuja seutuja. Mussalon saaren historia ulottuu myös kauas. Mussalon asutuksen uskotaan syntyneen viimeistään silloin, kun Kymenkartanon lampuotiläänin asiat järjestettiin. Tämä tapahtui vuonna 1380. Mussalon kehitykseen on vaikuttanut paljon se, että suuret kauppaväylät ovat sijainneet saaren lähistöllä. Muun muassa ruotsalaiset kävivät novgrodilaisten kanssa kauppaa ja hansakauppiaat poikkesivat matkoillaan rannikolla.

Mussalo esiintyy vanhoissa kartoissa ja teksteissä 1500-luvulta lähtien. Saaren suomalainen nimi lienee alkujaan ollut Mustasaari tai Mustasalo. Mustan värivivahteen saari on luultavimmin saanut siitä, että siellä on kasvanut yksinomaan havumetsää, joka on näyttänyt tummalle.

[muokkaa] Sotavuodet 1939-1945

Mussalon miehet suorittivat asevelvollisuuttaan perinteisesti Viipurissa Karjalan kaartissa sekä linnakesaarilla Rankissa ja Kirkonmaalla. Linnakesaarilla koulutettiin tuolloin pääsasiassa rannikkotykistöjoukkoja. Haminassa oli miinakomppania, joka kuului laivaston alaisuuteen.

Talvisodan alkaessa Mussalon saari tyhjentyi rintamakelpoisista miehistä. Naiset jäivät vanhojen miesten kanssa hoitamaan kotitöitä. Vanhemmat miehet suorittivat ilmavalvontaa ja olivat majoitettuna Saaripirtille. Suojeluskunnan poikaosastolaiset, jotka eivät olleet suorittaneet asevelvollisuutta, valmennettiin myös Saaripirtillä. Lotat perustivat kanttiineja ilmavalvontatehtävissä toimineille.

Jatkosodan aikana Mussalo oli sotatoimialueena. Alueella oli ilmatorjuntapatteristo turvaamassa Kotkan ilmatilaa. Saaripirtillä toimi jatkosodan aikana armeijan koulutuskeskus, jossa valmennettiin alokkaita rintamatehtäviin. Jatkosodan kuluessa saksalaisia sotalaivoja ilmaantui Mussalon etelärannikolle.

Niin talvi- kuin jatkosodankin aikana Kotka oli jatkuvien ilmahyökkäysten kohteena. Kuitenkin Mussalo säästyi pahimmilta pommitusvaurioilta. Takakylän eteläpuolella tilastoitiin kaikkiaan 24 pommin aiheuttamaa tuhoa. Etukylän puolella oli vähemmän pommitusvaurioita. Mussalon ilmatorjuntapatteri toimi tehokkaasti.

[muokkaa] Kymistä Kotkaan

Mussalo liitettiin Kymin kunnasta Kotkaan vuonna 1954, jolloin laajan alueliitoksen myötä suuri osa Kymin kunnan länsiosista liitettiin Kotkaan. Mussalo sai tieyhteyden 1960-luvulla, kun tie Sutelasta Kärkisaaren kautta valmistui. Norssalmen sillan valmistuminen 1980-luvun puolivälissä mahdollisti suoremman tieyhteyden kaupungin keskustaan Kotkansaarelle. Mussalo on ollut vilkkaan asuntorakentamisen kohteena siitä lähtien.