Kotka

Kotka on kaupunki Suomenlahden rannalla Etelä-Suomen läänissä ja Kymenlaakson maakunnassa. Se on Kymenlaakson suurin kaupunki ja maakuntakeskus. Kotka on merkittävä satama- ja teollisuuskaupunki ja myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. Kaupungin asukasluku on 54 639. Kotka–Haminan seutukunnan asukasluku on 88 007 ja se on asukasluvultaan Suomen 13. suurin kaupunkiseutu. Kotkan vaakunan on suunnitellut Olof Erikson vuonna 1957.

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan ja nykyinen Kotkan kaupunki käsittääkin saman alueen kuin Kymin pitäjä ennen kuin siitä erotettiin muita kuntia. Pyhtääseen kuulunut Kyminkartanon kappeli rakennettiin noin vuonna 1440. Kymin seurakunta itsenäistyi vuonna 1642. Kaupungistumisen myötä Kymistä erotettiin ensin Kotka vuonna 1879 ja Karhula vuonna 1951. Vuoden 1977 kuntaliitoksessa Kotkan kaupunki laajeni käsittämään koko vanhan Kymin pitäjän alueen.

[muokkaa] Maantiede

Kotkan keskusta sijaitsee Kotkansaarella. Kahdesta osakeskuksesta toinen on pohjoisessa oleva entinen Kymin pitäjän kirkonkylä ja Karhulan kauppalan keskusta, joka nykyisin kuuluu Helilän ja Karhulan kaupunginosiin, ja toinen on lännessä oleva Karhuvuori. Kotka on jaettu asemakaavallisiin kaupunginosiin ja sen lisäksi keskustaajaman ulkopuolella on pääosin kaavoittamattomia kyliä.

Kotkansaarta

Kotkan kaupunkikuvalle on tyypillistä rikkonainen Suomenlahden rannikko saaristoineen ja Kymijoen suuhaarat. Kymijoki virtaa mereen kolmena haarana kaupungin alueella, lännestä itään lueteltuna Langinkoskenhaara, Huumanhaara ja Korkeakoskenhaara. Saarista ovat suurimmat Mussalo, Kirkonmaa, Kuutsalo ja Kotkansaari. Saariksi voidaan laskea myös Kymijoen suuhaarojen väliin jäävät Kolkansaari ja Hovinsaari. Kotkan maapinta-ala on 270,74 km², josta 5,78 km² on sisävesistöjä. Meripinta-ala on 673,22 km².

Korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen ja Nummenjoen varrella on tasaista savikkoa ja entisiä suoalueita, jotka on raivattu pelloiksi. Kymijoen itäpuolella kulkee osin katkonainen pitkittäisharju.

Kymijoessa on Kotkan alueella useita vapaita koskia, joista suurimmat ovat Pernoonkosket, Langinkoski, Siikakoski ja Kultaankosket. Vesivoimalaitokset on rakennettu Korkeakoskeen ja Koivukoskeen.

Kotkassa on ainoastaan kaksi pientä, noin yhden kilometrin halkaisijaltaan olevaa järveä ja joitakin noin 300 metriä halkaisijaltaan olevia lampia. Laajakoskenjärvi Kymijoen Pernoonhaaran vieressä on alun perin ollut joenpoukama. Laajakosken perkauksen ja oikaisun ja siitä johtuneen vedenpinnan laskun seurauksena se on nykyään kapean kannaksen erottama joesta. Rapakivenjärvi on lähes umpeenkasvanut järvi, joka sijaitsee muinaisen Kymijoen haaran varrella, joka johti nykyiseen Nummenjokeen. Luonnontilaisista suoalueista merkittävin on lähellä Pyhtään rajaa sijaitseva Mustanjärvensuo, joka kuuluu Valkmusan kansallispuistoon.

Ilmastoon vaikuttaa erityisesti rannikon tuntumassa Suomenlahti, jonka seurauksena kaupungin eteläosissa on meri-ilmaston piirteitä. Kaupungin pohjoisosissa ilmasto on jo huomattavasti mantereisempi.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Ruotsinsalmen linnoituskaupunki

Kustaa III:n sodan ja siihen kuuluneiden Ruotsinsalmen meritaistelujen jälkeen venäläiset rakensivat 1790-luvulla Kymin alueelle Ruotsinsalmen - Kyminlinnan kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Ruotsinsalmen merilinnoitukseen kuuluivat Fort Slava Kukourin saarella, Fort Elisabet Varissaaressa ja Fort Katarina Kotkansaarella sekä pienempiä linnakkeita lähisaarilla. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan.

Mantereen puolelle rakennettiin Kyminlinna vanhan Kyminkartanon alueelle paikkaan, jossa Kuninkaantie ylittää Kymijoen Langinkosken- ja Huumanhaaran. Ensimmäistä niin sanottua Suvorovin linnoitusta laajennettiin vuodesta 1803 lähtien käsittämään koko Hovinsaaren pohjoisosa.

Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä, kohoten parhaimmillaan noin kahdeksaan tuhanteen. Kymin pitäjän luterilainen väestö oli samaan aikaan n. 2 200. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui anomuksen kaupungin perustamiseksi. Ruotsinsalmen linnoituskaupunki alkoi tyhjentyä ja sinne jäi vain muutamia satoja asukkaita. Monet venäläiskauppiaat siirtyivät mm. Helsinkiin. Krimin sodassa 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään on parhaiten säilynyt ortodoksinen kirkko vuodelta 1795 sekä linnoituksista Kyminlinna, joka ei sijaintinsa vuoksi joutunut sotatoimien kohteeksi.

[muokkaa] Kymin teollistuminen

Kymin kirkko

Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvun alkupuolella johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin saattoi uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti. Ensimmäisen höyrysahan rakennuttivat Kotkansaaren itäosaan yhteisesti Carl Henrik Ahlqvist ja Johan Friedrich Hackman. Vuonna 1871 valmistunutta sahaa alettiin kutsua uusien sahojen rakentamisen myötä Vanhaksi sahaksi. Vuonna 1872 norjalainen yhtiö W. Gutzeit & Co perusti Kotkansaaren itäosaan sahan, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Sahaa nimitettiin myöhemmin Norjan sahaksi. Vuoteen 1876 mennessä Kymissä oli yhdeksän höyrysahaa joiden ympärille syntyi nopeasti muuta teollisuutta. Teollistumisen myötä Kymin väkiluku alkoi nousta voimakkaasti. Vuonna 1870 se oli noin 3 200 mutta vuosikymmenen loppupuolella noin 5 000, joista Kotkansaarella asui noin 1 000. Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi muodostua uudelleen kaupunkimainen yhteisö.

[muokkaa] Kotkan kaupunki

Vuonna 1879 Kotkansaari ja Hovinsaaren eteläosat irrotettiin Kymin kunnasta ja perustettiin Kotkan kaupunki, joka sai meri- ja tapulikaupungin oikeudet. Kaupungin ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta 1878 katuverkosto laadittiin pääpiirteissään samansuuntaiseksi linnoituskaupungin katujen kanssa. Kaava laadittiin silloin yleisesti käytössä olleeksi ruutukaavaksi, tosin Kotkansaaren kallioisuutta pidettiin ongelmana jäykän neliömäiselle kaavalle. Kouvola-Kotka -rautatien valmistuminen vuonna 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi ohi Haminan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 perustettiin uusi Kymen lääni, jonka väliaikainen pääkaupunki Kotka hetken oli. Kymen läänin pääkaupungiksi valittiin kuitenkin vanhasta Uudenmaan läänistä siirretty Kouvola.

[muokkaa] Karhulan kauppala

Karhulan vesitorni

1950-luvun alussa Kymi oli suurkunta, jonka hallintoa ja rakennustoimintaa ei pystytty enää hoitamaan maalaiskuntien lainsäädännön mukaan. Vuonna 1951 Kymin teollisuustaajamista muodostettiin Karhulan kauppala, maaseutukylien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet; kirkonkylä Helilä sekä Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet. Alvar Aallon suunnittelema Sunilan asuntoalue oli alun perin kaavoituksella muuhun kuntakokonaisuuteen liittymätön alue Kymissä. Otto-Iivari Meurmannin luomassa Karhulan kauppalan ensimmäisessä yleiskaavassa vuodelta 1955 pyrittiin kokoamaan kylätaajamia kauppalan asumalähiöiksi ja luomaan Helilästä liikekeskusta.

[muokkaa] Kotkan alueellinen laajeneminen

Kotkan kaupungin alue käsitti alun perin vain Kotkansaaren ja Hovinsaaren eteläisimmän osan. Nopeasti kasvava kaupunki tarvitsi lisää maata ja jo vuonna 1884 Kotkaan liitettiin Hovinsaari suurimmaksi osaksi ja Hietanen. Vuonna 1925 kaupunkiin liitettiin Hallan ja Tiutisen saaret. Hovinsaaren pohjoisosa eli Kyminlinna liitettiin Kotkaan vuonna 1948. Vuonna 1954 Kymin länsiosista liitettiin kaupunkiin laaja alue, joka käsitti muun muassa Mussalon saaren ja nykyiset Karhuvuoren ja Aittakorven kaupunginosat. Haapasaaren kunta, joka oli irtautunut Kymistä 1913, liitettiin Kotkaan vuonna 1974. Kotkan, Karhulan ja Kymin kuntaliitoksessa 1977 kaupunki laajeni käsittämään koko vanhan Kymin pitäjän alueen.

[muokkaa] Väestö

Kotkan asukasluku oli vuoden 2005 lopulla 54 838 ja asukastiheys 203,0 as/km². Asukkaista oli suomenkielisiä 52 494 (95,7 %) ja ruotsinkielisiä 581 (1,1 %). Muiden kielten puhujien määrä oli 1 763 (3,2 %). Ulkomaan kansalaisia Kotkassa asui 1 482 (2,7 %)^[1]. Ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut nopeasti 1990- ja 2000-luvuilla, vielä vuonna 1990 se oli vain 0,3 % väestöstä. Nykyisen Kotkan alueen asukasluku oli suurimmillaan noin 62 000 1970-luvun puolivälissä hieman ennen suurta kuntaliitosta. 1970-luvun lopulta alkoi väestökato, jota kesti 1990-luvun lopulle. Muuttoliike suuntautui erityisesti pääkaupunkiseudulle. 2000-luvulla asukasluku on pysynyt suunnilleen ennallaan.

[muokkaa] Talous

Kotkan suurimmat työnantajat vuonna 2006 olivat Kotkan kaupunki (3670), Kymenlaakson sairaanhoitopiiri (1483), Steveco Oy (798) ja Stora Enso (774).

[muokkaa] Kotkan satama

Kotkan satama on Suomen suurin vientisatama ja toiseksi suurin satama Helsingin jälkeen.

[muokkaa] Satamat

Kantasatama

Kantasatama on monitoimisatama joka on keskittynyt pääasiassa lolo-tyyppiseen liikenteeseen. Kantasataman ja Narvan tuntumassa sijaitsevan Sillamäen välille avattiin maaliskuussa 2006 matkustajalaivayhteys, jolla liikennöi Narva Linen ropax-tyypinen M/S Vironia.

Hietanen

Hietanen on keskittynyt roro-liikenteeseen. Hietasen sataman merkitys Kotkassa on lisääntynyt voimakkaasti viime aikoina Venäjälle suuntautuvan henkilöautojen transitoliikenteen räjähdysmäisen kasvun myötä. Suurin autologistiikan toimija Hietasessa on Wallenius Wilhelmsen Logistics, vanavedessään John Nurminen.

Mussalon irtolastiterminaali
Mussalon nesteterminaali
Mussalon konttiterminaali

[muokkaa] Koulutus

Kotkassa sijaitsee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun monia toimipisteitä, joissa voi opiskella teknistä-, kaupallista- ja terveydenhuoltoalaa. Peruskouluja on 23 ja lukioita 4.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Karhulan koulu
Kotkan Lyseon lukio
Kotka Svenska Samskola
Langinkosken lukio
Toivo Pekkasen koulu

[muokkaa] Liikenne

Valtatie 7 Karhulasta Jumalniemen suuntaan.

Kotkasta on rautatieyhteys Kouvolaan. Kaupungissa on myös matkustajasatama sekä Kymin lentokenttä (pienkonekenttä). Kaupunki sijaitsee valtatien 7 varrella, jonka kautta etäisyys Helsinkiin on noin 130 kilometriä.

Linja-autoliikennettä Kotkassa hoitavat lähinnä Jyrkilä Oy ja Pohjolan Liikenne. Yhtiöistä Jyrkilä hoitaa Kotkan länsiosan liikenteen Kotkansaarelta Karhuvuoren suuntaan ja Pohjolan liikenne itäosan liikenteen Kotkansaarelta Karhulan suuntaan.

[muokkaa] Kulttuuri

Kymenlaaksossa toimivan sinfoniaorkesterin Kymi Sinfoniettan toinen pääkonserttitalo on Kotkan konserttitalo. Kotkan kaupunginteatterin historia alkaa Kotkan Työväenteatterin perustamisesta vuonna 1908. Merkittäviä museoita on Kymenlaakson maakuntamuseo, joka siirtyy vuonna 2008 Kotkan Kantasatamaan yhdessä Suomen merimuseon kanssa.

[muokkaa] Tapahtumat

Kotkan meripäivät on järjestetty vuodesta 1962. Meriaiheinen tapahtuma järjestetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Se on nykyisin yleisömäärältään Suomen kolmanneksi suurin festivaalitapahtuma.
Kotkan urkuviikko on vuosittain järjestettävä urkujen soiton opetusta ja konsertteja sisältävä tapahtuma. Järjestäjinä ovat Kotkan seurakunta, Kotkan kaupunki ja Sibelius-Akatemia.
Kotkan kansainvälinen urkukilpailu on Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen, Kotkan seurakunnan ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston noin 5 vuoden välein järjestämä nuorille urkureille tarkoitettu kilpailu.
Kymijoen Lohisoitto, klassiseen musiikkiin painottuva 5-päiväinen musiikkitapahtuma.
Kotkan kalamarkkinat.

[muokkaa] Nähtävyydet

Museokeskus Vellamo (avataan vuonna 2008)
Ahlströmin teollisuusalue, A. Ahlström Oy:n tehdasalue on valtakunnallisesti merkittävimpiä teollisuus- ja rakennushistoriallisia ympäristökokonaisuuksia.
Sapokan vesipuisto, useasti palkittu kotkalainen viheralue.
Maretarium, Sapokkaan Kotkansaarelle vuonna 2002 valmistunut suomalaisten kalojen akvaariotalo.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja
Tarmo, maailman vanhin säilynyt jäänmurtaja Kotkansaaren Kantasatamassa.
Sunilan sellutehdas, Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema tehdasrakennus.
Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kotkan ortodoksisen seurakunnan kirkko, Kotkan vanhin kivirakennus.
Kymin kirkko, vuonna 1850 valmistunut uusklassinen kirkko Helilässä.
Kotkan kirkko, vuonna 1898 valmistunut uusgoottilainen punatiilikirkko Kotkansaarella.
Haukkavuoren näkötorni
Arto Tolsa Areena, vuonna 1952 valmistunut jalkapallostadion Katariinassa, joka toimii nykyään FC KooTeePeen kotikenttänä.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Kotkassa on kaksi uimahallia, Uimala Katariina Kotkansaarella ja Karhulan uimahalli. Katariinan uimalaan kuuluu myös 50-metrinen maauimala, joka on auki kesäkuukausina ja jonne pääsee ilmaiseksi lämminvesiviikolla. Merkittävimmät yleisurheilukentät ovat Karhulan keskuskenttä ja Puistolan urheilukenttä. Arto Tolsa Areena on erityisesti jalkapallolle tarkoitettu stadion. Jääkiekkoa ja taitoluistelua varten on käytössä Karhulan jäähalli ja sen vieressä oleva harjoitushalli. Ruonalan halli toimii harjoitushallina useille eri lajeille (mm. jalkapallo). Sisäpalloilulajeille on käytössä Karhuvuoren urheilutalo. Keilahalli sijaitsee Aittakorvessa. Mussalossa on 18-reikäinen golfkenttä ja Koivulassa pienempi 9-reikäinen kenttä. Kymin lentokenttä toimii aktiivisena purjelentokeskuksena ja sen lähistöllä on myös Kotkan moottoriurheilukeskus.