Myrkkyruiske
Wikipedia
Myrkkyruiske on useiden Yhdysvaltain osavaltioiden 1970-luvulta käyttämä teloitusmenetelmä. Jo ennen menetelmän käyttöönottoa monille teloitettaville oli annettu rauhoittavia tai puuduttavia lääkkeitä esimerkiksi ennen sähkötuoli- tai hirttotuomion täytäntöönpanoa. Yhdysvaltain lääkärien liitto kieltää jäseniään osallistumasta kuolemantuomioiden täytäntöönpanoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Rutiini
Ennen teloitusta vanki viettää vuosikymmenen, usein kaksi tai kolmekin, vankilassa. Monissa osavaltioissa kuolemaantuomitut, elinkautisvangit tai erityisen pitkiin rangaistuksiin tuomitut sijoitetaan erikoisvankiloihin turvallisuussyistä: näillä vangeilla ei periaatteessa ole mitään menetettävää, joten he voivat käyttää mitä tahansa keinoja paetakseen. Osavaltion vankilavirasto määrää teloituspäivämäärän sitten, kun kuolemaantuomitun puolesta tehty lain vaatima automaattinen vetoomus - uuden oikeudenkäynnin tai tuomion muuttamisen elinkautiseksi vankeudeksi - puolesta on käsitelty osavaltion vetoomustuomioistuimessa. Oikeuslaitoksen ruuhkat pidentävät käsittelyaikoja paljon. Laki määrää myös pakollisen mielentilantutkimuksen, joka selvittää vangin henkisen sopivuuden teloitettavaksi. Joissain osavaltioissa kuolemaantuomituille tarjotaan mahdollisuutta valheenpaljastustestiin, jonka tuloksia voidaan käyttää perusteena vetoomukselle.
Vuosi ennen teloitusta vanki siirretään kuolemanselliin. Tosin kuolemansellissä oleskelu saattaa venyä huomattavasti oikeustaistelujen vuoksi ja joskus rikostutkijoidenkin pyynnöstä. Kuolemansellejä varten on vankilassa oma siipensä ja joskus erillinen rakennus. Kuolemansellien vangit käyttävät tavallisen oranssin sijaan valkoista asua ja he saavat muita vankeja paremmat edut: sellissä on televisio, jonka ohjelmat ovat vankilan suljetun televisioverkon. Lisäksi sellissä on myös suihkuhuone ja WC-tila. Kuolemansellien asukeilla on enemmän vierailulupia ystäville ja sukulaisille. Näitä vierailuja varten on paremmat olosuhteet kuin muissa vankiloissa. Kaukaa tulleille vieraille järjestetään tarvittaessa majoitus vankilassa tai sen lähellä. Kuolemansellien asukkien ruoka on parempaa kuin muilla vangeilla ja se tuodaan selliin, jos vanki niin toivoo. Vankilan pihalla kuolemansellien vangeilla on erilliset ulkoilu- ja virkistysalueet, joiden varustelu muiden vankien vastaavia tiloja parempi. Kuolemaantuomituilla on aina käytössään neuvotteluhuone, jossa he voivat keskustella asianajajiensa kanssa. Koska asiakkaan ja asianajajan väliset keskustelut ovat luottamuksellisia, niitä ei tallenneta tai kuunnella, toisin kuin vaikkapa sukulaisten ja tuttavien puhelinsoittoja tai vierailuja.
Hieman ennen teloitusta kuolemaantuomittu siirretään teloituskammion viereiseen odotusselliin. Siellä hän saa toiveidensa mukaisen viimeisen aterian ja hän voi pyytää vielä sukulaisten, asianajajan, uskontonsa mukaisen hengellisen avustajan, psykologin tai vankilanjohtajan vierailua. Joissain osavaltioissa vanki voi käyttää teloituksessa valitsemaansa asua ja hänet voidaan myös haudata tässä asussa, tosin käytännöstä on enenevässä määrin luovuttu. Vangille tarjotaan vielä mahdollisuutta tehdä testamentti ja käyttää puhelinta. Ennen teloituskammioon viemistä vankilan lääkäri tarjoaa vangille rauhoittavia ja kipua lieventäviä lääkkeitä ja ruiskeita. Lisäksi vangille tarjotaan silmät peittävää mustaa liinaa, mikäli hän kokee tilanteen liian ahdistavaksi.
[muokkaa] Teloitus
Modernissa myrkkyruiske-teloituksessa vanki sidotaan ensin teloituskammion T-kirjaimen muotoiseen pöytään, joka on pehmustettu ja varustettu henkilöauton tai lentokoneen turvavöillä. Sitten vangin kummankin kyynärtaipeen tai joskus jalkojen etukäteen paikallistettuihin ja tutkittuihin verisuoniin asetetaan neulat, letkut ja suolaliuos-tippa. Myrkkyletkut tulevat teloituskammioon sen viereisestä huoneesta seinässä olevan aukon kautta. Koska kuoleva menettää lihastensa hallinnan, hän usein ulostaa ja virtsaa hallitsemattomasti. Tämän vuoksi monissa osavaltioissa asennetaan lisäksi katetri, toisissa vangille tarjotaan vaippoja.
Todistajat, joita on vähintään seitsemän, seuraavat teloitusta kammion seinässä olevan ikkunan kautta. Ikkunassa on verhot, jotka avataan tuomion täytäntöönpanon ajaksi. Todistajiksi valitaan teloitettavan ja hänen rikostensa uhrien omaisia sekä vapaaehtoisia. Yleensä todistajina on myös muutamia arvalla valittuja toimittajia, jotka raportoivat teloituksesta kirjallisesti ja piirroksin: Kuvaaminen ja äänittäminen on kielletty teloituksissa. Kuolemantuomioiden televisiointia on kuitenkin usein esitetty väittämällä sen lisäävän kuolemanrangaistuksen pelotevaikutusta ja siten estävän rikoksia. Mahdollisesti teloituksen aikana mieltään osoittaneet tai muuten huonosti käyttäytyneet todistajat joutuvat mustalle listalle loppuiäkseen ja heidät voidaan tuomita sakkoihin. Huutelu olisi kuitenkin turhaa, sillä teloituskammio ja todistajakammio ovat äänieristettyjä.
Ennen kuolemantuomion täytäntöönpanoa vankilan johtaja lukee teloitettavalle hänen saamansa kuolemantuomion. Todistajat kuulevat sen kaiuttimista. Tuomittavan uskonnon mukainen pappi tai muu hengellinen edustaja on paikalla antamassa vangille lohdutusta. Sitten tuomitulta kysytään viimeisiä sanoja, jotka hän lausuu edessään olevaan mikrofoniin. Todistajat kuulevat myös ne kaiuttimista. Samaan aikaan vankilan ulkopuolella mielenosoittajat joko kannattavat tai vastustavat teloitusta. Teloituskammion seinällä on kaksi puhelinta, joista toinen on vankilan sisäiseen käyttöön ja toinen on kuuma linja osavaltion kuvernöörin toimistoon siltä varalta, että hän tai oikeusistuin armahtaa teloitettavan tai myöntää lykkäystä teloituksen täytäntöönpanoon.
Kun tuomioon täytäntöönpano alkaa, teloituskammion viereisessä huoneessa kaksi vartijaa kääntää yhtä aikaa kahdesta avaimesta, joista toinen käynnistää teloituskoneen. Kone valitsee sen sattumanvaraisesti. Koneessa on kuusi neljänneslitran ruiskua, kaksi kutakin kolmea myrkkyä varten. Ensin tuomittavaan ruiskutetaan 2 g barbituraattipohjaista unilääkettä (tiopentaalinatriumia). Muutaman minuutin väliajoin vankiin ruiskutetaan hengityksen (pankuronibromidi) ja lopulta sydämen lamauttavat (kaliumkloridi) myrkyt. Kone on automaattinen, mutta ruiskeet voidaan antaa myös käsikäyttöisesti sähkökatkoksen sattuessa. Tosin se on epätodennäköistä, sillä vankiloissa on varavoimalat ja teloituskoneessa on akku. Teloituskone testataan kaikkien tilanteiden varalta vuorokausi ennen teloitusta. Teloitusprosessi kestää aina vähintään 3 min, keskimäärin noin 8 min 30 s, mutta yli 10 min kestävät teloitusprosessit eivät ole harvinaisia.
[muokkaa] Teloituksen jälkeen
Viimeisen ruiskeen jälkeen odotetaan viisi minuuttia, sitten vankilan lääkäri tutkii tuomitun elonmerkit ja julistaa hänet kuolleeksi. Teloituksen jälkeen vankilan johtaja pitää tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoo teloituksen syyn, ajan, tuomitun kuolleeksi julistuksen ajankohdan ja mahdolliset ongelmat teloituksen aikana. Teloitetulle tehdään aina kuolinsyyn tutkimus. Teloitetun ruumis luovutetaan omaisille, jos nämä sitä pyytävät. Muutoin teloitettu tuhkataan tai haudataan vankilan hautausmaalle ja haudalle merkitään teloitetun vangin numerotunnus. Monet kuolemaantuomitut lahjoittavat ruumiinsa tieteelle.
[muokkaa] Myrkkyruisketeloitus muissa maissa
Yhdysvaltain mallin mukaisen myrkkyruisketeloituksen ovat ottaneet käyttöön Kiina, Filippiinit ja Thaimaa, sekä jotkut Yhdysvaltain kanssa läheiset pienet valtiot.
[muokkaa] Julma ja epätavallinen rangaistus?
Myrkkyruisketta pidetään usein kaikista kuolemanrangaistustavoista humaaneimpana. Todellisuus ei kuitenkaan ole teorian mukainen. [1] Siitä asti, kun menetelmä otettiin käyttöön, noin 25% teloituksista on raportoitu ongelmia. Menetelmä on esimerkiksi hirttämiseen tai ampumiseen verrattuna hyvin hidas, sillä se kestää aina vähintään 3 min. On käynyt niin, että injektioneula on irronnut kesken kaiken ja myrkkyä roiskunut ympäri teloituskammiota [2], on käynyt niin, että neula on osunut suonen sijaan lihakseen, suonia ei ole kyetty löytämään tai tuomitun suonet eivät ole kestäneet [3]. Esimerkiksi John Wayne Gacyn teloitus Jolietin vankilassa Illinoisissa kesti 51 minuuttia. Usein on käynyt, ettei barbituraatti ole vaikuttanut tai sen vaikutus on lakannut kesken kaiken; tuomittu on ollut täysin tajuissaan, mutta hengitys halvaantuneena, kaliumkloridin virratessa suoniin. Kaliumkloridin aiheuttama sydämenpysähdys puolestaan on äärimmäisen tuskallinen kuolintapa, mikäli se tapahtuu uhrin ollessa tajuissaan, sillä kaliumkloridi vaikuttaa voimakkaasti hermonpäihin, ja saa uhrin tuntemaan kuin hän olisi sisältä tulessa [4]. Eräs sairaalassa erehdyksessä kaliumkloridia saanut potilas kuvasi it is like hellfire was pumped in your veins. Britannian valtionpyöveli Albert Pierrepointin (1906-1986) mukaan myrkkyruisketeloitus on "sadistinen rituaali". Myrkky voi myös aiheuttaa tuomitussa allergisen reaktion, jolloin uhri kuolee sydämenpysähdyksen sijaan anafylaktiseen shokkiin.
Myrkkyruiskeen antamisesta raportoidut ongelmat saivat The Lancet -lehden tutkimaan myrkkyteloitusta. Kävi ilmi, että 43 tapauksesta 49 tutkitusta barbituraattimäärä on ollut liian alhainen anestesiaan, ja on todennäköistä, että uhri on ollut täysin tajuissaan ja tietoinen, ja kuolema ollut äärimmäisen tuskallinen [5]. Myrkkyteloitukseen liittyvät ongelmat ja kysymys siitä, onko kyseessä perustuslain kieltämä "julma ja epätavallinen rangaistus" ovat saaneet Kansasin ja New Yorkin julistamaan kuolemanrangaistuksen USA:n perustuslain vastaiseksi 2004. Myrkkyruiskeen perustuslainvastaisuus on tutkittavana Kaliforniassa, Missourissa, Louisianassa, Illinoisissa, Floridassa ja New Jerseyssä.
Floridassa kuvernööri Jeb Bush keskeytti kaikki teloitukset 15. joulukuuta 2006 myrkkyruiskeella tehdyn teloituksen epäonnistuttua ja vaadittua toisen yrityksen.
