Neitsyys
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin tai osion paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli kaipaa tarkistamista. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Neitsyt eli impi on yleisimmän tulkinnan mukaan ihminen, joka ei ole ollut sukupuoliyhteydessä. Neitsyen tila on neitsyys, koskemattomuus, piikuus tai impeys.
Yleisten kulttuuristen näkemysten mukaan vain sellainen nainen, jonka immenkalvo on ehjä, voidaan varmuudella tietää neitsyeksi. Tällöinkin neitsyys varmistuu vasta usein jälkeenpäin, vasta ensimmäisessä yhdynnässä vuotaneesta verestä. Länsimaalainen näkemys poikkeaa tästä, monien länsimaalaisten mielestä nainen on neitsyt, mikäli hän ei ole ollut sukupuoliyhteydessä, eikä immenkalvon tila liity tähän mitenkään. Pelkästään immenkalvoon perustuvan määritelmän tapauksessa neitsyys taas menetetään silloin, kun immenkalvo rikkoutuu mistä tahansa syystä.
Neitsyyttä vastaava käsite miehistä on poikuus. Myös poikuudesta esiintyy monenlaisia määritelmiä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Neitsyys on historiallisesti yhdistetty usein puhtauteen ja itsehillintään. Muinaisen Kreikan jumalattaret Athene, Artemis ja Hestia olivat neitsyitä. Antiikin Roomassa jumalatar Vestalle valittiin kuusi neitseellistä papitarta, joiden täytyi kuoleman uhalla säilyttää neitsyytensä 30-vuotisen palveluksensa ajan.
Kristinuskon perinteen mukaan Neitsyt Maria oli nimensä mukaisesti neitsyt synnyttäessään Jeesuksen, joskin luterilaisen näkemyksen mukaan hän myöhemmin menetti neitsyytensä. (Latinan sana virgo tarkoittaa sekä neitsyttä että neitoa, nuorta naista.)
Länsimaissa kristinuskon myötä hyveellisyyden vaatimukset ylläpitivät vaatimuksia naisen neitsyydestä ennen avioliittoa, ja kohdistuivat myös miehiin. Myöhemmin länsimaisten naisten aseman parantuessa ja seksuaalisuuden asteittain vapautuessa vaatimukset vähenivät, ja neitsyys menetti merkitystään.
Nykyinen länsimaalainen seksuaalimoraali ja -todellisuus aikaansaavat sen, että neitsyyden vaatiminen avioliittoa tai seksiä varten on poikkeuksellista.
Neitsyyden vaatimista tai säästämistä häävuoteeseen esiintyy monilla uskonnollisilla ryhmillä myös länsimaissa. Eräät ryhmät ovat myös kampanjoineet neitsyyden säästämisen puolesta, eräs tunnettu kampanja on nimeltään "tosi rakkaus odottaa".
[muokkaa] Immenkalvon myytti
Immenkalvon puhkeamisesta vuotava veri on käsitetty ikään kuin sinetiksi, joka varmistaa naisen neitsyyden. Puhjennut immenkalvo ei kuitenkaan ole tae seksuaalisesta käyttäytymisestä, sillä se voi rikkoontua esimerkiksi tamponin, itsetyydytyksen tai liikunnan takia.
Tästä huolimatta monissa kulttuureissa tai niiden vanhoillisissa muodoissa on vaadittu ja vaaditaan naiselta (paitsi leskeltä) neitsyyttä ennen avioliittoa, ja monissa tapauksissa morsiamen kunniallisuuden ja toisaalta aviomiehen seksuaalisen kyvykkyyden tai miehisyyden merkittävin todistaja on immenkalvon puhkeamisesta aiheutunut veritahra. Esimerkiksi Turkissa ja monissa arabimaissa on ollut tapana, että immenkalvon verestä tahriintunut lakana esitellään hääyön jälkeen hääparin sukulaisille todisteena siitä, että nainen oli koskematon.[1] [2]Veretön lakana puolestaan voi jopa vaarantaa naisen hengen. Naisia on murhattu varsinkin muslimimaissa, koska he eivät ole vuotaneet verta hääyönä.
Vanhoillisemmilla alueilla saatetaan nainen, joka ei vuoda verta hääyönä, viedä gynekologille tutkittavaksi, jotta saadaan tietää oliko hän oikeasti neitsyt. Ihmisoikeusjärjestöt ovat leimanneet tämänkaltaiset käytännöt väkivallaksi naista kohtaan. Turkissa lääketieteellinen yhdistys on ilmaissut neitsyystestien olevan sukupuolisen väkivallan muoto, mutta siitäkin huolimatta niitä tehdään kuutisentuhatta vuodessa.
Nykyisin rikkaissa arabimaissa ovat yleistyneet neitsyydenpalautusleikkaukset, joissa immenkalvo pyritään rakentamaan uudelleen. Näihin saattavat joutua menemään myös sellaiset koskemattomat naiset, joiden luonnollinen immenkalvo havaitaan sellaiseksi, ettei se ehkä muuten vuotaisi verta hääyönä.
[muokkaa] Neitsyys ja itsetyydytys
Itsetyydytys saattaa puhkaista immenkalvon. Joissakin kulttuureissa immenkalvon rikkomisen katsotaan kuuluvan miehelle, ja nainen voi saada huonon maineen tai joutua jopa kunniamurhan uhriksi, jos hänen immenkalvonsa ei ole ehjä ennen ensimmäistä yhdyntää miehen kanssa.
[muokkaa] Neitsyys entisaikaan Suomessa
- Pääartikkeli:Sukupuolisuhteet entisajan Suomessa
Neitsyellä voitiin entisaikaan tarkoittaa sekä seksuaalisesti koskematonta naista, että naimatonta naista. Nämä merkitykset nimittäin samaistettiin - kaikki "kunnolliset" naimattomat naiset olivat seksuaalisesti koskemattomia. Leskeä ei koettu naimattomaksi eikä tietenkään neitsyeksikään. Piikuus tarkoitti myös lähinnä naimattomuutta, mutta myös piikana toimimista. Koskemattomuutta nimitettiin vertauskuvallisesti muun muassa kunniaksi, siveydeksi, aarteeksi tai lahjaksi. Koskemattomuuden menetystä (muuten kuin aviomiehen kanssa) nimitettiin usein pilaamiseksi.
Ei tiedetä juuri mitään siitä, millainen seksuaalimoraali oli suomalaisten esivanhemmilla ennen kristinuskon vaikutusta. Viimeistään kristinuskon mukana vaatimus naimattoman naisen (paitsi lesken) neitsyydestä tuli kuitenkin voimakkaaksi, kuten muuallakin Euroopassa. Tytön oli vaikea päästä hyviin naimisiin, jos hänen arveltiin maanneen miehen kanssa.
