Parga
Wikipedia
Parga (kreik. Πάργα) on kunta Länsi-Kreikassa, Prevezan prefektuurissa, Epeiroksen maakunnassa. Sen keskus on Pargan kylä, joka on suosittu matkailukohde. Muita kyliä ovat Agia, Agia Kyriaki, Anthousa ja Trikorfo. Kunnassa asuu noin 3500 asukasta, joista noin 2000 Pargan kylässä.
Kunta sijaitsee 50 km Igumenitsasta etelään ja 60 km Prevezan kaupungista pohjoiseen. Kunta on muun seudun tapaan vuoristoinen, ja sen korkein kohta on Pargavuori, joka kohoaa 927 metrin korkeuteen 5 kilometrin päässä rannikosta. Seudulla viljellään runsaasti oliiveja, mikä onkin alueen toinen pääelinkeino turismin lisäksi.
Pargan kylä sijaitsee amfiteatterin muotoisella alueella Pargan linnoituksen itäpuolella. Kaupungin edustalla sijaitsee saari nimeltä Panagia, jonne pystyy paikoin kävelemään matalan salmen yli. Saarella sijaitsee kaksi kirkkoa ja pieni ranskalaisten rakentama linnoitus.
[muokkaa] Historia
Pargan varhaisin tunnettu asutus on 1200-luvulta eaa. Se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1320 Romanian piispan ja Venetsian välisessä sopimuksessa. Vuoden 1360 tienoilla kylä siirtyi sisämaasta nykyisen venetsialaisen linnakkeen kohdalle, josta asukkaiden oli helpompi puolustaa itseään albanialaisten hyökkäyksiltä. Legendan mukaan paimen löysi neitsyt Marian ikonin luolasta läheltä rantaa, josta se tuotiin kylään. Ikoni löytyi myöhemmin kuin ihmeen kaupalla samasta luolasta, mitä pidettiin merkkinä siitä, että kaupunki on siirrettävä rannan tuntumaan. Kylän edustalla olevalla pienellä Panagian saarella onkin neitsyt Marialle omistettu kirkko. Samaan aikaan normannit hallitsivat Joonianmeren saaria ja pargalaiset pyysivät näiltä suojaa.
Vuosina 1401—1797 kaupunki siirtyi venetsialaisten valtaan, mutta säilytti osan itsenäisyydestään. Venetsialaisten aikana Parga kukoisti. Venetsialaiset rakensivat Pargan linnoituksen ja istuttivat oliivipuita, minkä ansiosta oliiviöljyn kauppa kukoisti. Venetsialaisten aikana ottomaanit hyökkäsivät kaupunkiin useita kertoja, mutta saivat sen kunnolla haltuunsa vain vuosina 1452—1453.
Venetsialaisten suopeutta Pargaa kohtaa kuvaa lausuma ”Parga on aina oleva Korfun silmät ja korvat ja se on pidettävä kaikin voimin” (Parga sarà sempre l'occhioe l'oreccio di Corfù, percioc he'dobbiamo tereta con tutte le forze). Pargaa oli myös helppo puolustaa kapealla niemellä sijaitsevasta linnoituksesta käsin, johon oli käytännössä mahdotonta hyökätä mereltä.
Venetsialaisten jälkeen Pargasta tuli pelinappula suurvaltojen politiikassa. Vuonna 1797 Venetsia antautui Napoleon Bonapartelle ja samalla Parga siirtyi Ranskalle. Vuosina 1800—1807 se oli osaa Joonianmeren saarten tasavallan autonominen osa, minkä jälkeen se oli taas Ranskan hallussa 1807—1815. Waterloon taistelun jälkeen Pargalaiset kääntyivät ranskalaisia vastaan ja siirtyivät Englannin puolelle. Englantilaisia Parga kiinnosti kuitenkin vain kauppatavarana. Vuonna 1817 Parga myyntiin turkkilaisille 157 000 punnasta ja vastineeksi englantilaisten Joonianmeren saarten hallinnan tunnustamisesta. 15. huhtikuuta 1819 pargalaiset lähtivät maanpakoon Korfun saarelle, josta he palasivat vasta vuonna 1913 Kreikan itsenäistyttyä.
[muokkaa] Turismi
Pargan pääelinkeino on nykyään turismi. Pargan kylä tarjoaa turisteille kolme hiekkarantaa: Valtos, Krioneri ja Piso Krioneri. Parin kilometrin päässä Pargan kylästä sijaitsee Lihnosin ranta. Historiallisia kohteita ovat venetsialainen linnoitus sekä Anthusassa sijaitseva Ali paššan linnoitus. Turisteille markkinoidaan myös kävelyretkiä Pargan seudulla.
Pargasta järjestetään laivamatkoja muun muassa horisontissa siintäville Paxin ja Antipaxin saarille. Lähialueilta löytyvät myös Nekromanteionin oraakkeli, myyttinen Styks-joki (Aheron-joki), Meteoran luostarit ja Zalogon-kukkula.
