Permikauden joukkotuho

Wikipedia

Permikauden joukkotuho (permi-triaskauden joukkotuho, P/T-raja) oli noin 251 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut eliökunnan historian suurin joukkosukupuutto, joka pyyhki miltei kaikki lajit pois maapallolta. Tapahtuma muodostaa permi- ja triaskausien välisen rajan. Tuhosyyksi on oletettu asteroiditörmäystä tai valtavia tulivuorenpurkauksia. Wilkesinmaalta on löydetty kraatteri, jonka oletetaan aiheuttaneen permikauden joukkotuhon. Monet maamatelijat ja meristä esim. trilobiitit hävisivät. Matelijoiden kehitys nisäkkäiksi viivästyi. Äkillisestä ilmastonmuutoksesta johtui valtava kuivuminen. Permikauden joukkotuho näyttää olleen vaiheittainen ja kestäneen alle miljoona vuotta mutta vähintään tuhansia vuosia. Saattaa olla, että tuhon aiheuttajia oli useita. Noin 95 % maapallon eliöistä kuoli permikauden joukkotuhossa.

Sisällysluettelo

1 Joukkotuhon ajoitus ja vaikutukset
2 Erilaisia teorioita
3 Katso myös
4 Aiheesta muualla
- 4.1 Permikauden joukkotuho
- 4.2 Wilkesinmaan kraatteri

[muokkaa] Joukkotuhon ajoitus ja vaikutukset

Permikauden lopun joukkosukupuutto huipentui miljoona vuotta ennen permikauden loppua 251,0 ± 0,7 miljoonaa vuotta sitten. Maalta hävisi noin 98 % nisäkkäistä edeltävistä matelijalajeista. Meriskorpionit ja monet korallilajit katosivat. Hyönteiset selvisivät tuhosta kaikkein parhaiten. Tekodontit säilyivät. Meristä hävisivät trilobiitit, meriskorpionit ja monet korallilajit. 252,6 miljoonaa vuotta sitten tuhoutui 70% maaselkärankaisista ja 90–95% merieläinlajistosta, esim. trilobiitit. Suurta tuhoa edelsi noin 10 miljoonaa vuotta aikaisemmin tapahtunut melkein yhtä suuri toinen tuho, joka päätti keskisen permikauden. Tuho tapahtui korkeintaan 8 000–500 000 vuodessa ja näyttää edenneen vaiheittain. Eri lajit tuhoutuivat eri vaiheissa ehkä 80 000 vuodessa. Ensin tuhoutui maaeläimiä, sitten äkkiä merieläimiä ja lopuksi taas maaeläimiä.

Permin ja triaskauden rajaa sanotaan PT-rajaksi (engl. 'Permian/Triassic Boundary, PT-Boundary,P-T-Boundary,P/T Boundary'). Tästä kerrostumasta on löydetty epätavallisen paljon rikkiä. Grönlannissa huomataan meren elämän hävinneen kymmenien metrien paksuudelta 80 000 vuoden ajalta. Rikkiä ja epäorgaanista hiili-12:ta ilmestyi kerrostumiin ylimäärä mikä voi selittyä kasvien mätänemisellä tai epäorgaanisen metaanin vapautumisella ilmakehään.

[muokkaa] Erilaisia teorioita

Permikauden joukkotuhon syy oli äkillinen ilmaston lämpeneminen, joka tappoi valtaosan maapallon eläinlajeista. Lämpenemisen syiksi on esitetty useita eri havaintojen pohjalta tehtyjä teorioita.

[muokkaa] Vulkaaninen toiminta

Todennäköisesti permikausi on päättynyt maan alta tulleeseen vaikutukseen. Siperiassa tiedetään tapahtuneen suunnilleen tuona aikana, noin 245 miljoonaa vuotta sitten, valtavia räjähdysmäisiä tulivuorenpurkauksia. Siperiassa sijaitsevien entisten purkausalueiden koko on lähes Länsi-Euroopan luokkaa. Purkaus vapautti ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, joka voimisti kasvihuoneilmiötä. Kasvihuoneilmiön aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä aiheutui voimakas ketjureaktio, joka muun muuassa vapautti merenpohjien metaanihydraatista ilmakehään suunnattomat määrät metaania.

[muokkaa] Asteroiditörmäys

Eräänä teoriana on esitetty suuren asteroidin törmäystä maahan. Asteroidien tiedetään törmäävän maahan silloin tällöin, ja yli 10 km läpimittaisen asteroidin törmäys on maailmanlaajuinen katastrofi.

Törmäyskraatterista nimeltä Bedout on merkkejä Australian luoteis-länsirannikolta. Kraatterin läpimitta on 192 km. ja se ajoitetaan permikauden päättymiseen. Kerrostumista on löydetty tältä ajalta fullereeneja (pallomaisia hiilimolekyylejä) joiden sisässä on helium-3:a jota on vain avaruudessa. Maahan törmänneen kappaleen arvioidaan olleen läpimitaltaan 6–12 kilometriä.

Toinen samoihin aikoihin maahan iskeytynyt törmäyskraatteri on löydetty Etelämantereelta. American Geophysical Union Joint Assembly:ssa 23.-26. toukokuuta 2006 amerikkalaistutkijat esittelivät tutkimustuloksensa, jonka mukaan Etelämantereeseen oli iskeytynut jättiläismäinen meteoriitti 250 miljoonaa vuotta sitten. Meteoriitin jättämä kraatteri on halkaisijaltaan 483 kilometriä. Se sijaitsee 1,6 kilometrin syvyydessä jään alla Etelämantereen itäosissa Wilkensinmaan alla. Kraatterin koordinaatit ovat 70° eteläistä leveyttä, 120° läntistä pituutta. Kraatterin koko antaa myös tiedemiesten mukaan olettaa, että meteoriitin seurauksena Gondwanamanner saattoi hajota, koska syntynyt rakennehalkeama työnsi Australiaa kauemmaksi pohjoiseen.[1] [2]

[muokkaa] Metaanin vapautumisteoria

Arvellaan meren pohjasta vapautuneen metaanihydraattia klatraattimineraaleista lämpenemisen tuloksena. Klatraatti alkaa purkaa metaania, kun Maan keski lämpötila on noussut 5 astetta. Metaani on todella voimakas kasvihuonekaasu, joka voimistaa kasvihuoneilmiötä rajusti ja aiheuttaa maapallolle läkähdyttävän helteen. Teoria väittää, että Siperian jättiläismäiset tulivuorenpurkaukset olisivat purkaneet ilmakehään lämmittävää hiilidioksidia, ehkäpä jopa 40 biljoonaa tonnia, jolloin valtamerien klatraatit olisivat lämmenneeet ja vapauttaneet metaania, joka olisi lämmittänyt rajusti Maata. Jos vielä samaan aikaan olisi maahan törmännyt suurehko meteoriitti, maapallo olisi ollut todella epäystävällinen kaikelle elämälle.

[muokkaa] Rikkivety ilmakehässä

On myös väitetty, että laajojen merten alueiden muuttuminen hapettomaksi loi hyvät olot myrkyllistä rikkivetyä kehittävälle bakteeristolle. Muutamassa sadassa vuodessa olisi vapautunut tappavan suuria määriä rikkivetyä.

Toisaalta sanotaan otsonikerroksen tuhoutuneen, jolloin auringon tappava ultraviolettisäteily paahtoi maahan esteettä.