Räystäspääsky
Wikipedia
| Räystäspääsky | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Räystäspääsky (Delichon urbicum) on ihmisasutuksen lähellä viihtyvä pääsky, jonka erottaa haarapääskystä mm. lyhyemmälti lovetusta pyrstöstään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Räystäspääsky on 13–16 cm pitkä lintu, joka on päältä sinimusta ja alapuolelta valkoinen. Valkoinen yläperä on sen paras tuntomerkki. Pyrstö on lyhyt ja matalalovinen. Jalat ovat höyhenpeitteiset. Lennossa ollessaan lintu lentää korkealla siipiään räpytellen ja välillä syöksyy liukuen alas. Räystäspääsky painaa noin 20 g.
Vanhin suomalainen rengastettu räystäspääsky on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 26 päivää vanha. Vanhin eurooppalainen on ollut 14½-vuotias saksalainen pääsky.
[muokkaa] Levinneisyys
Euraasialainen laji, joka on levinnyt Euroopasta Japaniin ja Pohjois-Afrikkaan. Räystäspääskyä tavataan enimmäkseen asutuksen lähellä, joskus harvoin avoimilla mailla kalliojyrkänteillä sekä toisinaan myös vuoristoissa puurajan yllä. Pesii koko maassa. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 120 000 paria. Euroopassa pesii yli 10 miljoonaa paria eli populaation koko on 20–48 miljoonaa yksilöä.
[muokkaa] Elinympäristö
Pääsky elää ihmisten välittömässä läheisyydessä, missä on räystäitä yms. pesimäpaikkoja.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pääskyt tekevät pesänsä syljellään liimaamalla mudasta, savesta ja ruohosta puolipallon muotoisen kupin, johon naaras munii 4–5 valkoista munaa. Pesä vuorataan höyhenillä ja heinillä. Pesä on seinää vasten, kyljessä on pieni lentoaukko. Laji on hyvin seurallinen, ne pesivät vieri vieressä kolonioissa. Pääskyt myös nukkuvat pesissään. Munia haudotaan noin 2 viikkoa, kunnes harmaanvalkeat untuvikot kuoriutuvat. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasiaan, jotka tulevat lentokykyisiksi neljässä viikossa. Kesästä riippuen poikueita on yhdestä kahteen. Tavallisten räystäiden vähennettyä räystäspääsky on sopeutunut pesimään myös huoltoasemien, varastojen, autolauttojen, lossien yms. katoksiin. Pääskyn suurin uhka on pesän ja poikasten tuhoutuminen joko pedon tai pesän putoamisen takia.
[muokkaa] Ravinto
Saalistavat lentäviä hyönteisiä lennosta nokka avoinna.
[muokkaa] Muutto
Muuttavat Suomeen toukokuussa, jolloin on jo tarpeeksi ravintoa. Syys–elokuussa kerääntyvät suuriksi parviksi istuksimaan puhelinlangoille, ja lentävät sitten takaisin Etelä-Afrikkaan. Pääskyt palaavat joka vuosi tutuille pesimäpaikoilleen.
[muokkaa] Muuta
Pääskyt vaihtavat puolisoaan joka vuosi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hästbacka, Hans 1989: Kestokoti räystäspääskylle. – Lintumies 3.1989 s. 134. LYL.
- Lemmetyinen, Risto 1980: Räystäspääskyt "lauttamatkustajina". – Lintumies 4.1980 s. 175–176. LYL.
