Ragnar Nordström
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Ragnar Nordström (s.16. tammikuuta 1894, Loviisa - k.25. joulukuuta 1982, Loviisa) oli suomalainen laivanvarustaja, jääkäriupseeri, antikommunisti, heimoaktivisti ja poliittinen vaikuttaja.
Tullivartijan poikana syntynyt Nordström kävi Helsingin kauppakoulun 1912 ja työskenteli sitten muutamia vuosia liike-elämässä konttoristina ja prokuristina Loviisassa, Hampurissa ja Raumalla. Nordström liittyi Jääkäripataljoona 27:ään joulukuussa 1915 ja taisteli sen riveissä maailmansodan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella 1916-1917. Nordström oli Saksassa jääkärikapinan, jossa suomalaiset nousivat saksalaisia kouluttajiaan vastaan, johdossa. Palattuaan Suomeen jääkäriluutnanttina jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918 hänet komennettiin komppanianpäälliköksi. Sisällissodassa Nordström taisteli Lempäälän, Vuohiniemen ja Kukon taisteluissa ja haavoittui vakavasti Lempäälässä Kelhon taistelussa 7. huhtikuuta 1918. Hän valitsi oikean käsivartensa amputoinnin muiden hoitomuotojen ollessa liian hitaita ehtiäkseen Viipurin taisteluihin. Vamma ei kuitenkaan estänyt hänen myöhempiä sotilaallisia seikkailujaan ja sotilaallista kehitystään.
Sodan jälkeen Nordström oli armeijan palveluksessa komppanianpäällikkönä Laatokan jalkaväkirykmentissä 1918-1919 ja ylennettiin kapteeniksi 1919. Hän suunnitteli yhdessä jääkärimajuri Gunnar von Hertzenin kanssa vuoden 1919 Aunuksen retkeä ja osallistui myös itse retkelle.
Aunuksesta vetäytyessään Nordström tapasi tulevan vaimonsa Salmissa. Hän huomasi rahan merkityksen sotilastoimille, ja keskittyi yritystoimintaan perustaen 1924 Loviisaan oman laivavarustamon Ab R. Nordström & Co Oy. Jo 1920-luvun lopulla hän oli uhkarohkean laivanvarustelutoimintansa ansiosta Suomen rikkaimpia miehiä. Hänen konsernissaan työskenteli 1 700 työntekijää ja hänellä oli yhteensä varustamossaan 60 alusta, joista eniten samanaikaisesti 18 1950-luvulla.
Hänellä oli kalastustoimintaa Islannissa saakka ja Suomessa hänellä oli liiketoimintaa Hangosta Petsamoon, ja Vaasasta Itä-Karjalaan. Hänen laivastonsa lipun alla purjehti kymmeniä aluksia. Nordströmin keskeisiä liiketoimintoja oli kalastus, laivan varustaminen ja sijoittaminen. Nordström harjoitti 1930-luvulla myös Petsamossa kalastus- ja kalanjalostustoimintaa perustamiensa Petsamon kala Oy:n ja Petsamon öljy- ja kalajauhotehdas Oy:n nimissä. Liiketoimintansa tuotoilla hän rahoitti mm. Lapuan liikettä ja kuului tämän kansanliikkeen taustavaikuttajiin-ja johtajiin. Nordström kuitenkin vastusti laillisen hallituksen kaatamista ja Mäntsälän kapinaa.
Talvisodan sytyttyä Ragnar Nordström hankki kenttäarmeijalle muun muassa panssarintorjunta-aseistusta. Hänen Ruotsista ostamilla aseillaan suomalaiset pysäyttivät venäläisten hyökkäyksen Suomussalmella. Sen jälkeen hän takasi Suomen ja Saksan asekauppoja sekä osallistui itärintamalle lähetetyn suomalaisen SS-pataljoonan kustannuksiin, vaikka oli alun perin koko joukko-osaston luomista vastustanut. Suomen otettua jatkosodassa haltuunsa Itä-Karjalan, Ragnar Nordström sijoitti miehitetyn alueen karjalaislasten koulunkäyntiin. Hänet nimitettiin Väinö Kotilaisen avustajaksi Itä-Karjalan sotilashallintoon.
Hän myös vastusti Mannerheimin päätöstä olla hyökkäämättä Leningradiin.
Sodan jälkeen Nordström tuki siirtokarjalaisten asuttamista ja rakennutti asevelitaloista kaupunginosan Loviisaan. Hän vastusti sodasta irtautumista ja Paasikiven politiikkaa sekä osalistui Stella Polaris -operaatioon. Nordström kirjoitti muistelmansa jo vuosina 1945–1948 olessaan vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa. Sinne hän oli siirtynyt syyskuussa 1945 Ainolan kohdistaan Tornion kautta.
Punainen Valpo jahtasi häntä 3 vuotta asekätkennän, kommunismin vastaisen toiminnan ja saksalaissuhteiden takia. Hänen jahtaamisensa kuitenkin päättyi Valtiollisen poliisin lakkauttamiseen vuonna 1948. Muistelmia ei kuitenkaan ollut mahdollista julkaista ennen 1990-luvun loppua.
Sodan jälkeen hän oli myös merkittävä sijoittaja Suomen yrityselämässä. Hän omisti suuria osake-enemmistöjä mm. Fenniasta, Enso-Gutzeitista ja Kansallis-Osake-Pankista. 1950-luvulla hänen laivanvarustustoimintansa joutui suuriin vaikeuksiin Suomen markan devalvoinnin takia. Hän kuoli jouluyönä 1982.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Muuta
Mäntsälän kapinan jälkeen Ragnar Nordström lähetti yhtiönsä kalastamaa silliä liikehdinnän vankilassa istuville johtajille ja sai tästä näiltä henkilökohtaisen kiitoskortin.
Syvästi uskovainen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ennusti niin Saksojen yhdistymisen kuin Neuvostoliiton perimmäisen mahdottomuudenkin. Hän myös vakuutti omaisuutensa kaksinkertaisesti ennen talvisotaa arvaten tämän alkamisen. Ennen talvisodan alkua hän oli siirtänyt omaisuutensa Raja-Karjalan Salmista Loviisaan. Kekkosen Suomessa hän kävi toisinajattelijasta, mutta huolehti toisaalta kulissien takana tasavallan presidentin sotasokeasta veljestä majuri Jussi Kekkosesta ottamalla tämän yritykseensä töihin. Kekkonen oli myös Nordströmin läheinen ystävä. Kekkonen mm. lähti vuoden 1961 noottikriisin selvittelyneuvotteluihin Novosibirskiin Nordströmin Loviisan talon kautta ja kysyi neuvoja ja mielipiteitä Nordströmiltä.
[muokkaa] Kirjoja
- Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. (1996)
