Ranskan aluehallinto

Wikipedia

Alue (ransk. région) on eräs Ranskan hallinnollisista yksiköistä. Ranska jaetaan 26 alueeseen, joista 22 sijaitsee eurooppalaisessa Ranskassa (yksi niistä on Korsika, joka on tarkemmin määriteltynä alueellinen yhteisö) ja neljä on merentakaista aluetta. Alueet jaetaan edelleen departementteihin.

[muokkaa] Alueet

Elsass (Alsace)
Akvitania (Aquitaine)
Auvergne
Basse-Normandie
Burgundi (Bourgogne)
Bretagne
Centre
Champagne-Ardenne
Korsika (erikoisasemassa)
Franche-Comté
Haute-Normandie

Lisäksi Ranskan neljä merentakaista departementtia (départements d'outre-mer, DOM) muodostavat samalla omat alueensa:

[muokkaa] Tehtävät

Koska Ranskan on yksi ja yhtenäinen valtio niin alueilla ei ole ole omaa lainsäädäntöoikeutta eivätkä ne voi tehdä säädöksiä. Ne saavat hallituksen myöntämänä osan valtion keräämistä verorahoista, ja niillä on kohtuullisen suuruiset budjetit.

Alueita koskevan lainsäädännön mukaan niiden päätehtävä on rakentaa ja ylläpitää alueen lukioita ja tämän lisäksi tukea julkista liikennettä, koulutusta, tutkimusta sekä uusien projektien tai yritysten imnovointia.

On keskusteltu rajoitetun lainsäädäntöoikeuden antamisesta alueille, mikä on herättänyt paljon ristiriitaa. Lisäksi on ehdotettu departementtien paikallishallitusten yhdistämistä aluetasolle, jolloin departementit olisivat vain hallinnollisia osayksiköitä.

[muokkaa] Hallinto

Vuonna 1982 säädetyn hallinnon hajauttamislain jälkeen jokaisella alueella on alueellisen yhteisön status ja sitä johtaa alueneuvosto, joka valitaan kuudeksi vuodeksi yhtäläisillä ja yleisillä vaaleilla. Korsikassa hallinonsta vastaa aluellinen eduskunta.

Jokaisella aluella on hallinnossaan myös prefekti, jonka nimeää tasavallan hallitus. Hänen tehtävänään on edustaa keskushallinnon etuja jokaisen alueen hallinnossa.

[muokkaa] Historia

Ennen Ranskan vallankumousta 1789 oli kuningaskunta jaettu historiallisiin provinseihin, jotka olivat peräisin feodaaliajan hallinnosta, mutta jotka eräässä mielessä pääsääntöisesti vastaavat nykyisiä aluehallinnon alueita. Vuonna 1789 nämä provinssit lakkautettiin ja Ranskan valtioalue jaettiin 83 departementtiin.

Kuitenkin 1920-luvulta lähtien alettiin kyseenalaistaa jakoa departementteihin, sillä liikenteen ja yhteyksien kehtys olisi mahdollistanut suuremmat hallinnolliset yksiköt. Ensimmäinen askel tähän suuntaan otettiin, kun Vichyn hallinnon johtaja marsalkka Pétain sääti vuonna 1941 lain, jolla yhdistettiin eriäitä departementtejä suuremmiksi yksiköiksi. Tämä uudenorganisointi kuitenkin purettiin sodan päätyttyä vuonna 1945.

Neljännen tasavallan aikana valtion aluehallinnossa tarvittavat muutokset pakottivat pohtimaan myös departementtien yläpuolella olevaa hallintoaluemallia. Vuonna 1956 annettiinkin asetus alueellisesta yhteistyöstä. Kyseessä oli puhtaasti hallinnollinen toimenpide ja tarkoituksena ei silloin ollutkaan tehdä pidemmälle meneviä muutoksia. Näin muodostuneet yhteistyöalueet muodostettiin täysin teknisin perustein, mutta osuivat kuitenkin monin paikoin yhteen vanhojen provinssirajojen kanssa.

Vuonna 1964 luotiin alueellisten toimintojen kokonaisuuksien prefektuurit. Vasta vuoden 1969 kansanäänestyksessä, jossa eräänä teemana oli alueellisten toimintojen laajentaminen, kenraali de Gaulle koki takaiskun ja joutui eroamaan Tasavallan presidentin tehtävästä. Tämä kansanäänestyksen voimakas vastalause alueellistamiselle oli varmaankin eräs syy siihen, että 1972 annettu laki alueellisista valtuustoista, antoi näille elimille valtaa vain hyvin rajoitetusti. Käyttöön otettiin kuitenkin nimitys "alue", joka virallisesti vahvistettiin lainsäädännöllä vuonna 1982.

Vuoden 1982 laki loi yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittavat alueneuvostot, joiden toimiaika on kuusi vuotta. Vaalikausien määrää ei ole neuvostoon valittujen edustajien osalta rajoitettu. Ensimmäiset vaalit pidettiin 16. maaliskuuta 1986. Alueet ovat muodostuneet departementtien ja kuntien kanssa Ranskan aluehallinnon yksiköiksi.

Nykyinen aluejako on paljolti seurausta 50-luvulla Ranskassa tapahtuneista valtioalueen hallinnollisista muutoksista, ja sitä on jatkuvasti monin paikoin kyseenalaistettu. Esimerkiksi Loire-Atlantiquen alueella on voimakas mielipide, joka vaatii sen yhdistämistä Bretagnen alueeseen. Myös historiallisen Normandian jako kahteen osaan (Haut-Normandie ja Basse-Normandie) on jatkuvasti keskustelujen kohteena, ja useat kansalaiset vaativat näiden kahden alueen yhdistämistä.